liikuntatottumuksista

Liikuntatottumuksista tarkoitetaan yksilön toistuvia sekä säännöllisiä käytäntöjä, jotka koskevat vapaaehtoista fyysisen aktiivisuuden harjoittamista. Tällaisia tapoja ovat esimerkiksi säännöllinen lenkkeily, kuntosaliharjoittelu, pyöräily työ- tai vapaa-aikana sekä muut kestävyys-, voimaharjoittelu- tai liikuntalajit. Liikuntatottumukset muodostavat osan elämäntapaa ja niitä vaikuttavat yksilön motivaation, aikataulujen sekä ympäristön tekijät.

Terveyden näkökulmasta liikunta alentaa riskiä monille sairauksille ja vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin. Maailman terveysjärjestön suositukset aikuisille ovat vähintään 150 minuuttia kohtuullisesti tai 75 minuuttia rasittavasti liikuntaa viikossa sekä lihaskuntoharjoittelua kahdesti viikossa. Alle 18-vuotiaat suositellaan vähintään 60 minuuttia päivässä. Liikuntatottumuksiin vaikuttavat sekä fyysinen että henkinen terveys; pitkäaikainen istuminen on erillinen riskitekijä.

Kulutuksen ja tapojen muodostuminen perustuvat pieniin päivittäisiin rutiineihin. Tekijöitä liikuntatottuvuuksiin vaikuttavat motivaatio, itsetunto, sosiaalinen tuki, mahdollisuudet liikkua (liikuntapaikat, turvallisuus, liikenne), työ- ja opiskeluympäristö sekä taloudelliset resurssit ja kulttuuriset normit. Sään, valaistuksen ja vuodenajan vaihtelut erityisesti pohjoisissa maissa voivat vaikuttaa aktiivisuuden määrään.

Liikuntatottumuksia voidaan tarkastella sekä itsearviointien että laitteiden avulla mittaamalla. Tutkimukset osoittavat eroja ikäryhmien, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan; aktiivisuus vähenee usein vanhetessa ja vaihtelee alueittain.

Käytännön toimet tähtäävät liikuntatottumusten vahvistamiseen: koulut, työpaikkainterventiot sekä yhteisölliset liikuntamahdollisuudet ja kaupunkisuunnittelu tukevat säännöllisiä käytäntöjä. Tavoitteena on luoda kestäviä tapoja, joissa pieniä, säännöllisiä muutoksia toistetaan pitkään.