gluteenitalumatus

Gluteenitalumatus on termi, jota käytetään kuvaamaan gluteeniin liittyviä oireita, jotka eivät johdu keliakiasta eikä vehnäallergiasta. Käytännössä sillä viitataan ei-keliakialle gluteeniherkkyyteen (non-celiac gluten sensitivity, NCGS). Tutkimusten mukaan mekanismit ovat osittain epäselviä ja diagnoosi perustuu oireiden arvioon sekä poissulkemiseen.

Oireet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia. Yleisiä ovat ruoansulatuskanavan oireet kuten kipu, turvotus, ilmavaivat, ripuli tai ummetus, sekä ei-ruuansulatusoireet kuten päänsärky, väsymys tai kognitiiviset häiriöt. Oireet ilmenevät useimmiten gluteenia sisältävien ruokien nauttimisen jälkeen.

Diagnoosi on pääasiassa poissulkuun perustuva. Keliakian ja vehnäallergian testit ovat tyypillisesti negatiivisia. Ei ole vakiintunutta biomarkkeria gluteeniperäisille oireille, ja siksi diagnoosi voidaan muodostaa kokeilulla: oireiden helpottuminen gluteenittomalla ruokavaliolla ja mahdollisesti oireiden palaaminen uudelleenaltistuksessa. Tutkimus on monitahoinen, eikä yksittäinen testi riitä kaikissa tapauksissa.

Hoito on gluteenittoman ruokavalion noudattaminen, mikä voi lievittää oireita. On kuitenkin tärkeää huolehtia ravitsemuksellisesta tasapainosta ja välttää liiallisia rajoituksia, jotka voivat johtaa puutoksiin. Jos epäillään gluteenitalumattomuutta, suositellaan yhteistyötä ravitsemusterapeutin tai lääkärin kanssa.

Ero keliakiaan ja vehnäallergiaan on tärkeä. Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa gluteeni provosoi ohutsuolen vaurioitumista ja joka vaatii elinikäisen gluteenittoman ruokavalion. Vehnäallergia on IgE-medikoitu reaktio, joka voi ilmetä muutoinkin kuin suolistossa. Gluteenitalumatus ei yleensä liity näihin mekanismeihin.