globaalisäteilyyn

Globaalisäteilyyn viittaa maanpintaan saapuvaan kokonaissäteilyyn, joka sisältää sekä suoran säteilyn että hajasäteilyn. Suora säteily on auringosta suoraan tulevaa säteilyä, joka ei ole kulkenut ilmakehän läpi. Hajasäteily puolestaan on auringon säteilyä, joka on heijastunut ja sirottunut ilmakehässä olevista hiukkasista ja molekyyleistä. Globaalisäteily on keskeinen tekijä monissa luonnonprosesseissa ja ihmisen toiminnoissa, kuten kasvien fotosynteesissä, sääilmiöiden kehittymisessä ja aurinkoenergian hyödyntämisessä.

Globaalisäteilyn määrään vaikuttavat useat tekijät. Näitä ovat muun muassa auringon korkeus horisontista, ilmakehän kirkkaus, pilvisyys, ilman epäpuhtaudet ja maanpinnan heijastavuus. Korkeammalla auringon ollessa taivaalla globaalisäteily on voimakkaampaa. Pilvisyys vähentää merkittävästi globaalisäteilyn määrää, sillä pilvet heijastavat ja imevät osan säteilystä. Myös vuodenajalla ja maantieteellisellä sijainnilla on suuri vaikutus. Esimerkiksi kesällä ja päiväntasaajalla globaalisäteily on yleensä voimakkaampaa kuin talvella tai korkeammilla leveysasteilla.

Aurinkoenergiantuotannossa globaalisäteilyn mittaaminen on olennaista. Aurinkopaneelien tehokkuus riippuu suoraan niihin osuvan globaalisäteilyn määrästä. Eri alueiden globaalisäteilytietoja käytetään aurinkovoimaloiden sijoittelun suunnittelussa ja tuotantoennusteiden laatimisessa. Myös maataloudessa globaalisäteily on tärkeä tekijä kasvien kasvun ja sadon määrän arvioinnissa. Tutkimus globaalisäteilyn vaihteluista auttaa ymmärtämään paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja kehittämään tehokkaampia tapoja hyödyntää uusiutuvaa aurinkoenergiaa.