geostationaarisesta

Geostationaarinen kiertorata on Maapallon ekvaattorille sijoittuva kiertorata, jolla satelliitti kiertää Maata kerran siderealisen päivän aikana ja pysyy siten suhteessa Maan pyörimisliikkeeseen samassa kohdassa taivaalla. Korkeus pinnasta on noin 35 786 kilometriä, jolloin keskustasta Maahan etäisyys on noin 42 164 kilometriä. Kiertoaika on noin 23 tuntia 56 minuuttia 4 sekuntia (sidereal day). Tämä ansiosta satelliitti näyttää maahan päin vakaana, kunhan sen inklaasio on lähellä nollaa, eli rata on lähes päiväntasaajan yläpuolella.

Ominaisuudet ja ylläpito: Geostationaarinen kiertorata on käytännössä equatoriaalinen ja sen inklaatio on pieni. Satelliitti kulkee samaa kohtaa taivaalla suhteessa Maahan ja pysyy siten tietyllä maantieteellisellä sijainnilla, mikä mahdollistaa pitkäaikaisen yhteyden ilman jatkuvaa uudelleen suuntaamista. Radan tarkka ylläpito vaatii jatkuvaa station keeping -toimintaa käyttämällä rakettimoottoreita tai ionimoottoreita sekä seuranta- ja hallintajärjestelmiä. Osa kustannuksista liittyy ITU:n hallinnoimiin radiofrekvenssi- ja orbital slot -varauksiin.

Sovellukset: GEO-satelliittien pääasiallisia käyttökohteita ovat televiestintä- ja broadcasting-satellit sekä sää- ja ilmastotiedot. Yksi geostationaarinen satelliitti voi kattaa suurimman osan tropiikin etelä- ja pohjoispuoleisesta alueesta, jolloin pienemmät maat ja suurten kaupunkien alueet voivat saada jatkuvan signaalin. Viive(signaali) on tyypillisesti noin 0,25 sekuntia yhteen suuntaan.

Historia ja merkitys: Idea geostationaarisesta kiertoradasta esitettiin ja popularisoitiin 1940-luvulla, erityisesti Arthur C. Clarkin toimesta. GEO-periaate on sittemmin muodostanut viestintä- ja sääsatelliittien keskeisen infrastruktuurin.ents.