fytohormonit

Fytohormonit ovat kasveissa esiintyviä pieninä pitoisuuksina toimivia biologisesti aktiivisia yhdisteitä, jotka säätelevät kasvua, kehitystä sekä kasvin reagointia ympäristötekijöihin. Ne voivat vaikuttaa sekä paikallisesti solukohtaisesti että etäisemmin kudosten välillä liikkumalla xylemin ja phloemin kautta.

Tärkeimmät ryhmät ovat auxiinit (esim. indoliaariset hapot kuten IAA), cytokininit, gibberellinit, abskisihappo ABA sekä etyleeni. Lisäksi tunnetaan brassinosteroideja, jasmonaatteja, salisyylihappoa sekä strigolaktoneja. Näiden hormonien kuvataan usein toimivan yhdessä, ja niiden vaikutukset riippuvat pitoisuudesta, solutyypistä sekä kehitysvaiheesta.

Toimintavaikutus perustuu reseptorien vastaanottoon ja signaalointiketjuihin, joiden tuloksena solujen jakautuminen, elongaatio, erilaistuminen sekäResponses pyrkivät täydentämään kasvin sopeutumista ympäristöön. Auxiinit kannustavat solujen pitkittäiskasvua ja juurien muodostusta, kun taas cytokininit edistävät solujen jakautumista ja lehtien viherkasvun säätelyä. Gibberellinit vaikuttavat varren pituuskasvuun ja siemenien itämiseen, ABA taas valmistelee kasvia kuivuutta vastaan ja ohjaa sulkemaan auki olevia stomatoja stressitilanteissa. Etyleeni säätelee kypsymistä, lehtien vanhenemista ja lehtien putoamista. Brassinosteroidit, jasmonaatit ja salisylihappo osallistuvat lisämunankuoren kehitykseen sekä kasvin puolustusvasteisiin.

Käytännössä fytohormoneita hyödynnetään maataloudessa ja horticulturassa kasvun säätelijöinä, esimerkiksi juurruttamisessa, siemenien itämisen nopeuttamisessa, kukinnan ja kypsymisen hallinnassa sekä stressivasteiden tukemisessa. Tutkimusaiheina ovat signaalinsiirtoketjut, hormonievolutio ja hormonien yhteisvaikutus sekä kasvin yleinen säätelyverkko.