fosfonaatteja

Fosfonaatteja, eli fosfonaatteja, ovat organofosforiyhdisteet, joissa fosfori on kiinnittynyt suoraan hiiliin P–C-sidoksella. Fosfonaattiryhmä sisältää fosforin atomin, joka on sitoutunut niin sanotulla P=O- tai vastaavalla rakenteella sekä yhteen tai useampaan hydroksyyliryhmään tai estereihin. Fosfonaatit voivat ilmetä yksinkertaisina mono- ja diaromeina sekä monimutkaisempina bisfosfonaatteina.

Yleisimmät alatyypit ovat monoesterit, diesterit sekä bisfosfonaatit. Näillä yhdisteillä on laaja valikoima sovelluksia ja ne voivat esiintyä sekä kotimaisissa että teollisissa tuotteissa. Tärkeät esimerkit löytyvät sekä kasvihuuden ja maatalouden, että teollisuuden aloilta.

Sovelluskohteet ovat moninaisia. Vedenkäsittelyssä fosfonaatit toimivat skaala- ja karstasuojina sekä korroosionestoaineina jäähdytys- ja jätevesijärjestelmissä. Kasvinsuojeluaineissa glyfosaatin kaltaiset fosfonaattiyhdisteet ovat laajalti käytettyjä rikkakasvien torjunnassa. Lääketieteessä bisfosfonaatit estävät luiden resorptiota ja ovat tärkeitä osteoporoosilääkkeitä. Teollisuudessa niitä käytetään myös polymeerien ja palonestoaineiden lisäaineina sekä joissakin sementti- ja rakennusmassoissa.

Ympäristövaikutukset vaihtelevat: osa fosfonaateista on melko kestäviä ja biologinen hajoaminen riippuu rakenteesta. Joidenkin fosfonaattien esiintyminen vesistöissä voi vaikuttaa fosforitasapainoon. Tämän vuoksi käyttöä säädellään eri maissa.

Lyhyesti: fosfonaatit ovat laaja ryhmä orgaanisia fosforiyhdisteitä, joilla on sekä merkittäviä teollisia ja lääketieteellisiä sovelluksia että ympäristövaikutuksia.