fosfonaateista

Fosfonaatit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa fosfori muodostaa fosonaattiryhmän. Tyypillinen rakenne on R–P(=O)(OH)2, ja fosfonaattiryhmää voidaan esiintyä sekä yksinkertaisina estereinä että monimutkaisempina yhdisteinä. Fosfonaatteissa on usein P–C-sidos, mikä tekee niistä hydrolyysille suhteellisen kestäviä ja antaa niille vahvan metallien kanssa tapahtuvan sitoutumiskyvyn (chelating).

Fosfonaatteja esiintyy sekä luonnossa että teollisuudessa. Luonto mahdollistaa niiden pienenä osana biologisia kiertoja ja aineenvaihduntaa; joitakin luonnonfosfonaatteja syntetisoidaan myös mikrobeissa ja kasveissa. Teollisuudessa fosfonaatteja käytetään muun muassa vedenkäsittelyssä skaalaantumisen estämiseen sekä erilaisten polymerien ja pesuaineiden lisäaineina. Polyfosfonaatit muodostavat usein osa aineita, jotka parantavat veden pehmennyttä ja estävät kerrostumia.

Tärkeimmät käyttökohteet ovat laajat:

- Maatalous ja kasvinsuojelu: fosfonaattien attribuuttina on käytettyjä rikkakasvien torjunta-aineita, joiden toiminta perustuu fosfonaattiryhmän kemiallisiin ominaisuuksiin.

- Lääketiede: bisfosfonaatit ovat esimerkiksi osteoporoosin hoitoon käytettyjä lääkkeitä; ne estävät luun resorptiota ja vaikuttavat luuston aineenvaihduntaan.

- Teollisuus ja ympäristö: fosfonaatteja käytetään skaalaantumisen ja korroosion estoon sekä jätevesien käsittelyyn.

Ympäristö- ja terveysnäkökohdat sekä sääntely korostavat fosfonaattien pysyvyyden ja vaikutusten arviointia. Kansainvälisesti ja alueellisesti säädökset ohjaavat niiden tuotantoa, käyttöä ja poistamista.