formihappojen

Formihapot on termi, jota käytetään kuvaamaan formihapon sekä siihen liittyviä yhdisteitä. Pääaine on formihappo eli metaanihappo, kemialliselta nimeltään methanoic acid, kaava HCOOH. Formihapot ovat karboksyylihapporyhmään kuuluvia yhdisteitä, ja niitä esiintyy sekä puhtaana aineena että monissa estereissä ja suoloissa.

Kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet: Formihappo on väritön, pistävän hajun omaava neste, joka sekoittuu veteen täysin. Sen sulamispiste on noin 8,4 °C ja kiehumispiste noin 100,8 °C. Sillä on pKa arviolta 3,75, joten se on suhteellisen vahva orgaaninen happo. Formihappo muodostaa estereitä alkoholeilla (formaatit) ja reagoi emästen kanssa muodostaen suoloja.

Luontainen esiintyminen ja tuotanto: Formihappoja esiintyy luonnossa muun muassa joidenkin hyönteisten ja kasvin/metaboloidien kautta. Teollisesti ne tuotetaan pääasiassa kahdella menetelmällä: (1) metanolin hapetuksella katalyyttisesti, jolloin syntyy formihappoa ja hiilidioksidia; (2) formamidin hydrolyysillä vedessä. Näillä prosesseilla tuotettua formihappoa toimitetaan useisiin teollisuuden sovelluksiin.

Käyttö ja turvallisuus: Formihappoa käytetään esimerkiksi säilöntäaineena eläinten rehuissa (silage), kemianteollisuuden ala- ja muodostetuissa formaatteina sekä tanni- ja tekstiiliteollisuudessa. Se toimii myös välituotteena monien esterien valmistuksessa ja joissakin antifreeze- ja de-icing-tuotteissa. Formihappo on syömyyden aiheuttaja ja voimakkaasti syövyttävä; käsittelyssä tarvitaan suojavarusteita ja asianmukaisia varastointiolosuhteita.