flunssankaltaisista

Flunssankaltaisista oireista käytetään kuvaamaan oirekokonaisuutta, joka muistuttaa influenssaa mutta voi liittyä useisiin eri virustartunteihin. Oireet voivat ilmetä sekä aikuisilla että lapsilla, ja niiden vakavuus vaihtelee yksilöllisesti.

Tyypillisimpiä ovat äkillinen kuume tai kuumeeton vilunväristys, yskä, kurkkukipu, nenäntukko tai nuha, yleinen väsymys, pään- ja lihassäryt sekä pahoinvointi tai vatsavaivat. Oireet voivat alkaa muutaman päivän kuluessa infektion tartunnasta ja kestää useita päiviä tai viikkoja.

Syyt ovat usein viruksia, kuten influenssavirukset, nuhakuume- ja koronavirusperäiset virukset sekä RSV- ja adenovirukset. Usein kyse on virusten aiheuttamasta kokonaisuudesta, ei bakteeri-infektioista. Laboratoriotestit ovat tarpeen erityisesti oireiden vaikeutuessa, riskiryhmissä tai epidemiatilanteissa.

Hoidossa painottuvat oireiden lievittäminen ja itsehoito: riittävä nesteytys, lepo, kuume- ja kipulääkkeet ohjeiden mukaan. antibiootteja ei tulisi käyttää säännönmukaisesti, ellei doubtata sekundaarista bakteeri-infektiota. Influenza- ja COVID-19-tilanteissa voidaan harkita erityishoitoa tai antiviraaleja lyhyellä aikavälillä riskiryhmille. Ennaltaehkäisyssä tärkeää on rokotukset (influenza) sekä hyvä käsihygienia ja tartunnoilta välttäminen oireiden aikana.

Ennuste on pääosin suotuisa; useimmat toipuvat muutamassa päivässä, mutta voimakas väsymys voi jatkua viikkoon asti. Ota yhteys terveydenhuoltoon, jos esiintyy hengitysvaikeuksia, rintakipua, sekavuutta, oksentelua, voimakasta nestehukkaoiretta tai kuume yli 39 °C, jota ei saada hallintaan muutaman päivän kuluessa.