fanaattisuutta

Fanaattisuus tarkoittaa äärimmäistä ja usein kiistämätöntä sitoutumista johonkin ideologiaan, uskontoon, tavoitteeseen tai ryhmään. Siihen liittyy voimakas identiteetin muodostuminen ympärille sekä halu vakuuttaa muut ja toimia sen puolesta. Suomen kielessä sanaa käytetään sekä neutraalisti että kriittisesti kuvaamaan erityisen intohimoista ja epäkyseenalaistavaa asennetta.

Ominaisuuksiin kuuluu mustavalkainen ajattelu, todellisuuden yksinkertaistaminen sekä epäilyn kieltäminen. Yhteisö- ja ryhmäpaine sekä identiteetin vahvistuminen voivat lisätä sitoutumista. Psykologiassa ilmiötä voidaan tarkastella ryhmäpolarisaationa ja vahvistusharhoina, jotka vaikeuttavat kriittistä harkintaa ja vaikeuttavat erimielisistä keskustelua.

Fanaattisuutta esiintyy erityisesti uskonnollisissa tai ideologisissa liikkeissä, poliittisessa ääriajattelussa, nationalistisissa ja militanttisissa yhteyksissä sekä joidenkin urheilu- tai kulttuurifanaattisuuden muodoissa. Se voi vahvistaa ryhmän sisäistä koheesiota, mutta lisätä konflikteja, syrjintää ja väkivallan riskin sekä heikentää pluralismia ja demokraattista keskustelua.

Seuraukset voivat olla sekä sosiaalisia että poliittisia: ryhmä voi kokea yhteisöllisyyden ja päämäärän tunteen, mutta samalla syntyy erimielisyyksiä, tolerantin voimakkuuden heikkenemistä sekä polarisaatiota ja, pahimmillaan, väkivallan uhkia. On tärkeää erottaa rakentava intohimo haitallisesta fanaattisuudesta; terve intohimo voi innostaa ilman haitallisia sosiaalisia vaikutuksia, kun kriittinen ajattelu säilyy ja keskusteluyhteys säilyy. See also: ekstremismi, radikalisaatio, dogmatismi, ryhmäajattelu, uskonnollinen fanatismi.