fagosytoottiset

Fagosytoottiset, eli fagosytoosiin osallistuvat solut, ovat tärkeä osa immuunijärjestelmää, joka suojaa elimistöä patogeeneilta, kuten bakteereilta, viruksilta ja muilta vierailta aineilta. Fagosytoosi on solun prosessi, jossa se imee sisäänsä ja hajottaa mikro-organismeja tai muuta materiaalia. Tähän prosessiin osallistuvat pääasiassa valkosolut, erityisesti fagosyyttisolut.

Fagosyyttisoluja ovat muun muassa neutrofiilit, makrofagit ja dendriittisolut. Neutrofiilit ovat yleisin valkosolutyyppejä ja ne ovat ensimmäisiä vastauksessa tartunnan saamiseen. Makrofagit puolestaan ovat suurempia ja monipuolisempia fagosyyttisoluja, jotka voivat myös esittää antigeeneja ja tuottaa tulehdusta edistäviä signaaleja. Dendriittisolut puolestaan toimivat linkkinä luonnollisen ja hankitun immuunivasteen välillä.

Fagosytoosi alkaa, kun fagosyyttisolu havaitsee ja sitoutuu patogeenin pinnalla oleviin molekyyleihin, kuten antigeeneihin tai komplementtijärjestelmän komponenteihin. Solukalvon ulkonema ympäröi patogeenin, muodostaen fagosomikapselin, joka sisältää patogeenin. Fagosomikapseli fuusioituu lysosomin kanssa, jolloin muodostuu fagosomilysoosomi, jossa patogeeni hajotetaan entsyymien avulla.

Fagosytoosi on tärkeä puolustusmekanismi, mutta se voi myös aiheuttaa tulehdusta ja kudosvaurioita, jos se aktivoituu liikaa tai väärin. Joitakin sairauksia, kuten systeeminen lupus erythematosus tai autoimmuunisairaudet, liittyy fagosytoosin häiriöihin. Fagosytoottiset solut ovatkin olennainen osa immuunijärjestelmän tasapainoa ja niiden toimintaa tutkitaan aktiivisesti lääketieteellisessä tutkimuksessa.