fagosytoimalla

Fagosytoimalla tarkoittaa solujen kykyä ottaa sisäänsä ja pilkkoa ulkopuolelta tulevia partikkeleita, kuten bakteereja, viruksia sekä kuolleita solukappaleita. Tämä prosessi on keskeinen osa immuunivastetta sekä kudosten homeostasi ja ylläpitää solujen terveyttä.

Prosessi etenee tyypillisesti seuraavasti: kemotaksis ja partikkelin tunnistus tapahtuvat usein opsonointireseptoreiden kautta. Fagosyymi muokkaa solukalvoaan ympäröidäkseen partikkelin pseudopodein avulla, jolloin syntyy fagosomi. Fagosomi fuusioituu lysosomeihin muodostaen fagolysosomin, jossa partikkeli pilkkoutuu lysosomaalisten entsyymien sekä reaktiivisten happi- ja typpiradikaalien vaikutuksesta. Lopuksi jätteen voi poistaa solunsisäisesti tai esittää niihin liittyviä antigeeneja immuunijärjestelmän aktivoimiseksi.

Fagosytointiin osallistuvat pääasiassa makrofaagit, neutrofiilit sekä dendriittisolut, mutta epäammattilaiset fagosyytit voivat osallistua siihen myös joissakin epiteelisoluissa. Partikkeleiden tunnistus tapahtuu sekä epäspesifien mekanismien että opsonoinnin avulla; Fc-reseptorit ja C3b-reseptorit helpottavat partikkeleiden ottamista sisään.

Fagosytointi on keskeinen bakteerien ja virusten torjunnassa sekä kuolleiden solujen ja solujäänteiden poistossa. Lisäksi fagosytoidut partikkeleiden esittäminen dendriittisissä ja muissa solutyypeissä mahdollistaa antigeenien esittelyn T-soluille ja adaptiivisen immuunivasteen käynnistymisen.

Fagosytoinnin säätely tapahtuu monimutkaisissa signaaliketjuissa, ja poikkeavuudet voivat vaikuttaa terveyteen. Heikentynyt fagosytointi voi altistaa kroonisiin infektioihin, kuten krooniseen granulomatoosiin NADPH-oksidaasientsyymien puutoksen vuoksi, kun taas toiminnan liialliset muutokset voivat liittyä tulehduksellisiin ja autoimmuunisiin tiloihin.