eukaryootteja

Eukaryootteja ovat eliöt, joiden solut ovat tumallisia ja sisältävät kalvoilla ympäröimiä soluelimiä. DNA sijaitsee tumassa, ja solujen toimintaan hallitsevat endomembraanijärjestelmät sekä sytoskeleti. Tämä rakenteellinen monimutkaisuus erottaa eukaryoottisolut prokaryooteista, joissa tuman ja kalvojen ympäröimiä organelleja ei ole.

Eukaryootteihin kuuluvat neljä suurta pääryhmää: kasvit, eläimet, sienet ja protistit. Kasvit ja jotkut protistit ovat fotosynteettisiä, sienet ovat hajottajia tai symbioottisia lajeja, ja eläimet ovat monipuolisia kuluttajia. Protistit voivat olla yksisoluisia tai monisoluisia ja niiden ominaisuudet vaihtelevat huomattavasti.

Solukalvosto ja elinjärjestelmä: Eukaryoottisoluissa on endoplasmakalvosto, Golgi-verkosto, lysosomit ja vakuolit sekä mitokondriot. Kasveilla ja joillain protisteissä on plastideja, kuten kloroplasteja, jotka mahdollistavat fotosynteesin. Soluilla on sytoskeleti, joka antaa muodon ja mahdollistaa liikkeen sekä jakautumisen.

Genetiikka ja lisääntyminen: DNA on tuman sisällä; kromosomit ovat lineaarisia. Suurin osa eukaryooteista käyttää meioosia seksuaaliseen lisääntymiseen, mutta suvuttomia jakautumistapoja esiintyy. Ribosomit solulomassa ovat 80S, mutta mitokondrioissa ja plastideissa esiintyy 70S ribosomeja.

Evoluutio: Endosymbioottinen teoria selittää, että mitokondriot ja plastidit ovat peräisin aikaisemmista bakteereista, jotka muodostivat tavan elää isäntäsolun kanssa. Niillä on oma DNA sekä oma ribosomikirjoitus, ja ne ovat kaksinkertaisen kalvon ympäröimiä. Näin eukaryoottisolut ovat kehittyneet monimutkaisemmiksi ja monimuotoisemmiksi. Eukaryootit asuttavat lähes kaikkia maapallon elinympäristöjä ja kattavat laajan kirjoon evolutiivisia linjoja.