eritysjakautumat

Eritysjakautumat ovat solujen jakautumisen yhteydessä havaittava ilmiö, jossa erittymistä varten varastoitujen vesikkelien sekä niihin liittyvien sekreetio- tai erittymisrakenteiden jako tytäriin soluihin tapahtuu. Jakautuma voi olla symmetristä, jolloin kummankin tytärsolun erittymiskapasiteetti on suunnilleen sama, tai asymmetristä, jolloin toinen tytärsolu saa suuremman tai laadullisesti erilaisen osuuden.

Jakautumista säätelevat useat mekanismit. Solun polarisaatio ja organisointi mikrotubulusten sekä aktiinifilamenttien verkossa sekä motoriproteiinien toiminta ohjaavat vesikkelien kuljetusta kohti tiettyjä solukon kohtia. Lisäksi Golgin kalvosto ja endosomeihin liittyvät signaalit vaikuttavat siihen, minne erittäminen valjastuu ja miten vesikkelit ja niihin liittyvä materiaali jakautuvat tytärsoluihin. Eri solutyypeissä nämä mekanismit voivat painottua eri tavoin.

Merkitys ja sovellukset liittyvät erityisesti kehitysbiologiaan ja kudosten erikoistumiseen. Asymmetrisiä eritysjakautumia on tutkittu esimerkiksi kehityksen varhaisvaiheissa, joissa solujen eriytyminen ja toiminnan eriytyminen voivat riippua siitä, kummalle tytärsolulle erittymiseen liittyviä resursseja jakautuu. Tutkimus alueena kattaa solu- ja kudosbiologian lisäksi erilaisten solujen erittymistoimintojen järjestäytymisen ja toiminnan kokonaisuutta.

Yhteenvetona eritysjakautumat kuvaavat sitä, miten solujakautumisen yhteydessä erittymiseen liittyvät rakenteet ja tuotteet jakautuvat tytärsoluihin, ja miten tämä jakautuminen voi vaikuttaa solujen tulevaan toimintaan ja kehitykseen.