erityispiirteinen

Erityispiirteinen on suomenkielinen adjektiivi, jolla tarkoitetaan jotakin, jolla on erottuvia tai määritteleviä piirteitä. Sanaa käytetään erityisesti kuvailevassa, analyyttisessä tai luokittelevaan kategoriaan liittyvässä tekstissä, jolloin painotetaan sitä, että kohteella ei ole vain yleisiä ominaisuuksia, vaan nimenomaan tiettyjä, tunnistettavia piirteitä.

Etymologia ja merkitys: sana muodostuu sanoista erityinen ja piirteinen, joka puolestaan perustuu piirteeseen eli ominaisuuteen. Etuliite erityinen viittaa erityisyyteen tai poikkeavuuteen, kun taas piirteinen viittaa piirteisiin. Yhdistettynä termi viestii kohteen identiteetin kannalta olennaisista ja poikkeuksellisista ominaisuuksista. Se on täsmällisempi kuin yleistermi erityinen, mutta ei välttämättä yhtä tekninen kuin tietyt alaistunnon käsitteet.

Käyttö: Erityispiirteinen sana soveltuu kuvaamaan esimerkiksi luonnonilmiöitä, tuotteita, järjestelmiä tai alueita, joiden ominaisuudet ovat keskeisiä niiden hahmottamisen tai luokittelemisen kannalta. Esimerkkeinä voisivat olla eriytynyt maantieteellinen alue tai erityispiirteinen suunnitteluperiaate, jossa korostuvat tietyt erottuvat ominaisuudet. Termi on yleisesti neutraali ja voi esiintyä sekä tieteellisessä että teknisessä tekstissä sekä kulttuurikeskusteluissa.

Relaatiot ja vivahteet: Läheisiä käsitteitä ovat ominaispiirre (ernäisominaisuus), piirre (feature) sekä eriystyminen. Erityispiirteinen korostaa erottuvuutta ja identiteettiä, kun taas muita ilmauksia voidaan käyttää tarkentamaan kontekstia, kuten toiminnallisuutta tai laatua. Termiä käytettäessä on hyvä arvioida, riittääkö kuvaus yksittäisestä piirteestä vai tarvitsetko laajempaa kuvausta.