epävarmuusmarginaaleineen

Epävarmuusmarginaaleineen on termi, jolla tarkoitetaan mittaustuloksen tai arvion ilmoittamista yhdessä epävarmuusmarginaalien kanssa. Käytännössä kyse on siitä, että numeroon liittyy tieto siitä, miten luotettavasti se kuvaa todellista arvoa, eli millä välein tulos voi poiketa todellisesta arvosta. Ilmaisu voi olla esimerkiksi muotoa x ± Δx tai x(Δx), tai lyhyemmin numero, jonka perään sulkeisiin tai huomautukseen on merkitty epävarmuuden tilastollinen luottamus.

Käyttökontekstit ja muoto. Epävarmuusmarginaaleineen esiintyy laajalti tieteellisessä ja teknisessä raportoinnissa, mittauksissa ja tilastollisissa arvioissa. Epävarmuuden lähteitä ovat mittausvälineen tarkkuus, hajonta mittauksissa, kalibrointivirheet ja otoksen edustavuus. Epävarmuuden arvioinnissa voidaan käyttää standardisuuruuksia kuten standardin epävarmuutta, luottamusvälejä tai laajennettua epävarmuutta. Tavallinen merkitsemistapa on ilmoittaa sekä arvo että epävarmuus, esim. 12,34 cm ± 0,05 cm tai 12,34(5) cm.

Standardit ja käytännöt. Kansainväliset ohjeistukset, kuten GUM-oppikirja (Guide to the Expression of Uncertainty in Measurement) sekä metrologian sanastot, ohjaavat epävarmuuden arviointia ja raportointia. Suomessa ja muissa maissa suositellaan, että epävarmuusraportointi vastaa mittausmenetelmän luotua tarkkuutta ja että luotettavuusilmaisu on selkeä: mikä luottamustaso tai kattavuuskerroin on käytetty, ja miten epävarmuus on laskettu tai yhdistetty.

Esimerkit ja huomautukset. Epävarmuusmarginaaleineen ei aina ole sama kuin tilastollinen epävarmuus ilman kontekstia, joten lukijan on tulkittava, mikä epävarmuus kattaa (satunnaiset vs. systemaattiset virheet, mittausjaksot, kalibrointi jne.). Oikein käytettynä se antaa tuloksille läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa vertailun sekä toistettavuuden.