epävarmuusbudjettiin

Epävarmuusbudjetti on systemaattinen ja dokumentoitu prosessi, jonka tarkoituksena on tunnistaa, kvantifioida ja yhdistää kaikki tiedossa olevat epävarmuustekijät, jotka vaikuttavat mittaustulokseen. Sen avulla muodostuu luotettava kuva mittauksen epävarmuuden koosta sekä varmistetaan tuloksen jäljitettävyys ja vertailukelpoisuus.

Prosessi alkaa mittaustuloksen määrittämisestä ja mittausprosessin kartoituksesta. Sitten tunnistetaan epävarmuustekijät, kuten mittausinstrumentin kalibrointi, ympäristöolosuhteet, mittausmenetelmän toistettavuus sekä kohteen ominaisuuksien vaihtelu. Tekijät luokitellaan tyypin A (tilastolliset) ja tyypin B (ei-tilastolliset) mukaan. Jokaisesta tekijästä määritetään yksikkö, eli standardinen epävarmuus u, tai muutoin sen vaikutus. Tämän jälkeen osuudet yhdistetään sovellettavan menetelmän mukaan, yleisesti juuren neliösumman (RSS) menetelmällä, huomioiden mahdollinen korrelaatio niiden välillä. Lopullisena tuloksena saadaan kokonaisvarioitumisen standardi-uudistus u_c, ja tarvittaessa laajennettu epävarmuus U katto- tai varmuustason mukaan, U = k·u_c (yleensä k = 2).

Dokumentointi ja standardit: Epävarmuusbudjetti on osa mittausraporttia ja sen tulisi noudattaa kansainvälisiä suuntaviivoja, kuten GUM-ohjetta sekä ISO/IEC 17025 -vaatimuksia. Budjetti päivitetään, kun uusia tietoja ilmenee tai mittausmenetelmää muutetaan, jolloin tulos pysyy luotettavana ja vertailukelpoisena.

Esimerkki: Pituusmittauksessa epävarmuusbudjettiin voivat sisältyä mittausvälineen kalibrointivirhe, lukeman toistettavuus, ympäristön lämpötilan vaikutus sekä mittaukseen liittyvän kohteen ominaisuuksien vaihtelu.