epäformaliin

Epäformaliini on yleistermi, jolla viitataan formaldehydiä sisältämättömiin tai formaldehydin käytön välttäviin fixatiivien ja preservointiaineiden vaihtoehtoihin. Termiä käytetään erityisesti histologiassa, patologiassa sekä museo- ja bioprosessin näytteiden käsittelyssä, kun halutaan vähentää altistumista formaldehydille.

Perusidea on, että formaldehydi on tehokas fixatiivina, mutta siihen liittyy terveys- ja ympäristöhaittoja. Epäformaliiniset ratkaisut pyrkivät korvaamaan tai vähentämään formaldehydin käyttöä esimerkiksi alkoholi-, glyoksalipohjaisten sekä muiden aldehyde-vapaiden tai vähemmän haitallisten aineiden avulla. Näihin kuuluvat esimerkiksi alkoholipohjaiset fixaatit sekä glyoksalipohjaiset seokset. Valinta riippuu näytteen tyypistä, halutusta säilyvyydestä sekä siitä, miten näytettä aiotaan jälkikäsitellä ja värjätä.

Hyödyt ja rajoitukset vaihtelevat. Epäformaliiniratkaisut voivat olla turvallisempia käsitellä ja vähentää haihtuvien haitta-aineiden altistumista, mutta niiden sidosrakenteet, näytteiden säilyvyys sekä soveltuvuus eri värjäys- ja analyysimenetelmiin vaihtelevat. Joissakin tapauksissa epäformaliinilla käsitellyt näytteet säilyttävät paremmin tiettyjä molekyylia, kuten RNA:ta, mutta toisaalta jotkin värjäysmenetelmät tai proteiinipitoisuudet voivat olla vähemmän luotettavia verrattuna perinteiseen formaldehydiin.

Turvallisuus ja säädökset vaihtelevat maittain. Formaldehydi on karsinogeeninen aine, ja sen käyttö on tiukasti säänneltyä monissa tutkimus- ja koulutuslaitoksissa. Epäformaliinien käyttö voi pienentää altistumista, mutta nekin aiheuttavat terveysriskin ja vaativat asianmukaiset turvallisuus- ja jätehuoltokäytännöt.

Valinta epäformaliinin ja formaldehydin välillä perustuu lopulliseen käyttötarkoitukseen, näytteen luonteeseen ja tarvittavaan analyysiin. Ennen käyttöönottoa suoritetaan usein validaatio.