epäedustavuus

Epäedustavuus on tilastotieteessä käytetty termi, joka kuvaa sitä, ettei otos tai aineisto riittävästi vastaa tutkittavaa populaatiota. Otoksen ominaisuudet eivät vastaa populaation jakaumaa määrällisesti tai laadullisesti, mikä heikentää tulosten yleistettävyyttä ja ulkoista validiteettia.

Epäedustavuus voi ilmetä monin tavoin: otoksen koko voi olla liian pieni, valintamenetelmät suosivat tiettyjä ryhmiä, tai kartoitus ei tavoita kaikkia populaation osia. Syyksi voidaan nähdä sekä otoksen valinta, ei-vastausprosentti että kartoituksen kattavuusvirheet.

Tyyppejä ovat tyypillisesti otosvalinan virhe (sampling bias), kattavuusvirhe (coverage error) sekä ei-vastausvirhe (nonresponse bias). Näitä voi esiintyä yhdessä, ja ne voivat heikentää sen, miten hyvin tutkimus heijastaa todellista tilannetta.

Vaikutukset ovat merkittäviä: epäedustavuus heikentää ulkoista validiteettia, vääristää estimointeja ja voi johtaa harhaanjohtaviin johtopäätöksiin sekä politiikkasuosituksiin.

Ehkäisy ja korjaus perustuvat huolelliseen otostukseen ja kattavuuden varmistamiseen: käytetään satunnaisotantaa tai kerroksittaista otantaa, pyritään kattamaan populaation eri osat, sekä sovelletaan painotuksia (kalibrointi) vastaamaan populaation jakaumia. Lisäksi voidaan tehdä ei-vastausvirheen korjauksia, käyttää useampia otoksia ja suorittaa herkkyysanalyysiä sekä mahdollisesti imputoituja korjauksia puuttuville tiedoille.

Esimerkki: Kansallinen mielipidekysely, jossa maaseutualueet ovat aliedustettuja, voi johtaa epäedustaviin johtopäätöksiin.

Yhteenveto: epäedustavuus on tutkimusmenetelmien yleinen haaste; sen ymmärtäminen on tärkeää tulosten tulkinnassa ja päätöksenteossa.