epäinertiaalivoimiksi

Epäinertiaalivoimat, suomeksi myös näennäisvoimat tai harhakiihdytykset, ovat fysikaalisia voimia, jotka ilmenevät tarkasteltaessa liikettä kiihdytetyssä eli epäinertiaalisessa koordinaatistossa. Ne eivät ole todellisia vuorovaikutuksia kappaleiden välillä samalla tavalla kuin gravitaatio tai sähkömagneettiset voimat. Sen sijaan ne ovat seurausta siitä, että tarkastelija itse liikkuu kiihtyvästi. Newtonin lait pätevät inertiaalikoordinaatistoissa, mutta epäinertiaalisessa koordinaatistossa ne eivät sellaisenaan toimi ilman näiden näennäisvoimien lisäämistä.

Yleisimpiä epäinertiaalivoimia ovat esimerkiksi Coriolis-voima ja keskipakoisvoima. Coriolis-voima vaikuttaa liikkuviin kappaleisiin pyörivissä koordinaatistoissa, kuten Maan pinnalla. Se saa aikaan esimerkiksi merivirtojen ja ilmakehän liikkeiden poikkeamia. Keskipakoisvoima puolestaan tuntuu pyörimisliikkeen aiheuttavana poispäin pyörimisakselista suuntautuvana voimana, jonka kokee pyörivässä koordinaatistossa oleva havaitsija. Tämän voiman kokeminen johtuu siitä, että havaitsijan oma liike pyörimisessä pyrkii jatkamaan suoraviivaista liikettä liikkuvuuslakinsa mukaisesti, mutta koordinaatisto pakottaa sen seuraamaan ympyrärataa.

Epäinertiaalivoimien käsite on tärkeä monilla fysiikan aloilla, kuten meteorologiassa, oseanografiassa ja pyörimismekanismia tarkasteltaessa. Ne auttavat ymmärtämään ja ennustamaan ilmiöitä, jotka muuten olisivat vaikeasti selitettävissä puhtaasti inertiaalikoordinaatistojen kautta. Niiden avulla voidaan mallintaa tarkasti esimerkiksi lentokoneiden lentoratoja tai raketin kulkua kiihdytysten aikana.