eosinofiilistä

Eosinofiilistä tarkoittaa ilmiöitä tai ominaisuuksia, jotka liittyvät eosinofiileihin tai niiden vaikutukseen. Eosinofiilit ovat veren valkosoluja, jotka kuuluvat imuunijärjestelmän adaptiivisemman ja rappeutumattoman vastineen ulkopuolelle sijoittuvaan osaan. Ne ovat granulosoituja soluja, joiden sytoplasmassa on erilaista granulaatiopitoisuutta ja joiden ydin on tyypillisesti kaksirivinen. Eosinofiilejä värjätään yleisesti eosinilla, minkä vuoksi niitä kutsutaan myös eosinofiileiksi.

Normaalisti eosinofiilien osuus veren leukosyyteistä on noin 1–6 prosenttia, ja absoluuttinen määrä on yleensä noin 0,04–0,5 x 10^9/L. Eosinofiilit syntyvät luuytimessä, ja niiden määrää säätelevät useat sytokineetit, kuten interleukiini-5 (IL-5), sekä muut kasvutekijät. Eosinofiilien rekrytoituminen kudoksiin johtuu erityisesti chemoattractantteja kuten eotaksii (CCL11) tuottavista signaaleista.

Rooli ja vaikutus: Eosinofiilit osallistuvat lähinnä lähteeseen kohdistuvaan parasiit-kudoksen vastustuskykyyn sekä allergisiin reaktioihin. Ne voivat vapauttaa granulaatiotuotteita kuten makro MBP:ta, eosinophil cationic proteinia, eosinophil peroxidasta ja muita bioaktiivisia aineita, jotka voivat aiheuttaa kudosvaurioita liiallisessa reaktiossa. Tämä tekee eosinofiilistä ilmiöistä sekä puolustuksen osatekijöitä että patologian lähteitä tietyissä sairauksissa.

Eosinofiilistä infiltraatiota esiintyy kudoksissa muun muassa eosinofiledensioiden yhteydessä. Eosinofiilia viittaa veressä todettuun kohonneeseen eosinofiilitasoon, ja se voi liittyä allergiaoireisiin, loistartuntoihin sekä erilaisiin eosinofiilisiin sairauksiin, kuten eosinophilic esophagitis, eosinophilic pneumonia ja hypereosinofiliaaliset oireyhtymät. Sairauksien diagnostiikka perustuu veren laskuihin, kudosbioptoihin (with eosin- staining), sekä potilaan oireiden ja taustatekijöiden arvioon.

Hoito kohdistuu usein perimmäiseen syyhyn sekä oireisiin. Yleisiä hoitomuotoja ovat kortikosteroidit, mutta joissakin sairauksissa voidaan käyttää myös anti-IL-5 -agenteja (mepolizumab, reslizumab, benralizumab) sekä muita kohdennettuja hoitoja. Eosinofiilisen ilmiön tunnistaminen ja seuraaminen on tärkeää, jotta voidaan erottaa normaalit immuunivasteet ja patologiset tila.