entsyymimäärityksissä

Entsyymimäärityksissä, joka tunnetaan myös nimellä entsyymianalyysi, tarkoitetaan laboratoriomenetelmiä, joilla mitataan tietyn entsyymin aktiivisuutta näytteessä. Tämä aktiivisuus kuvastaa sitä, kuinka tehokkaasti entsyymi pystyy katalysoimaan kemiallista reaktiota tietyissä olosuhteissa. Entsyymimäärityksiä käytetään laajasti biokemiassa, lääketieteellisessä diagnostiikassa ja teollisissa prosesseissa.

Perusperiaatteena entsyymimäärityksissä on seurata entsyymin katalysoiman reaktion tuotteen muodostumista tai lähtöaineen kulumista ajan kuluessa. Tämä seuranta tapahtuu yleensä spektrofotometrisesti, mittaamalla esimerkiksi absorbeanssin muutosta tietyssä aallonpituudessa. Muita yleisiä menetelmiä ovat fluorometria, luminometria ja sähkökemialliset mittaukset.

Entsyymimääritysten tuloksia käytetään moniin tarkoituksiin. Lääketieteellisessä diagnostiikassa ne auttavat tunnistamaan sairauksia, sillä monien sairauksien yhteydessä tiettyjen entsyymien aktiivisuus veressä, virtsassa tai muissa ruumiinnesteissä poikkeaa normaalista. Esimerkiksi maksasairauksien diagnostiikassa tutkitaan usein ALAT- ja ASAT-entsyymien aktiivisuutta. Teollisesti entsyymimäärityksiä käytetään tuotantoprosessien optimointiin ja laadunvalvontaan, esimerkiksi elintarvike- ja lääketeollisuudessa. Tutkimuksessa entsyymimääritykset ovat keskeisiä entsyymien toiminnan, kinetiikan ja säätelyn ymmärtämisessä. Entsyymimääritysten suunnitteluun ja toteutukseen liittyy useita tekijöitä, kuten optimaalisten reaktio-olosuhteiden (pH, lämpötila, substraattipitoisuus) valinta ja mahdollisten häiritsevien tekijöiden minimointi.