energiakäytössä

Energiakäytössä tarkoittaa energian käytön hallintaa ja optimointia sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Se kattaa energian kulutuksen suunnittelun, seurannan ja vaikutusten hallinnan siten, että energiantarve täytetään kustannustehokkaasti, ympäristöystävällisesti ja luotettavasti. Energiakäytön tavoitteina ovat energiatehokkuuden parantaminen, siirtyminen kestäviin energialähteisiin sekä ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden tukeminen.

Energiakäytön tarkastelu ulottuu useille sektoreille: kotitaloudet, palvelut, teollisuus ja liikenne sekä rakennukset ja energiainfrastruktuuri. Eri sektoreilla energianlähteet, käyttöprofiilit ja tehokkuuden potentiaali vaihtelevat, joten toimista kohdennetaan investointeja ja politiikkaa.

Keskeisiä mittareita ovat kokonaisenergiankulutus sekä energiatehokkuus, joka kuvaa tuotetun arvon tai palvelun energiaa kohden. Myös energian käytön hiilidioksidipäästöt ja energiankulutuksen suhde bruttokansantuotteeseen (energiaintensiteetti) ovat olennaisia. Seurantaan käytetään energiatodistuksia, kotitalouksien mittauksia sekä yritysten raportteja.

Toimenpiteisiin kuuluvat energiatehokkuutta parantavat investoinnit, kuten rakennusten lämmöneristys ja laitekaluston modernisointi, sekä energiansäästötoimet, kuten käyttäytymisen muutos ja älykkäät mittarit. Kysyntäjousto ja uusiutuvien energianlähteiden lisääminen ovat keskeisiä keinoja energia- ja päästövähennyksissä.

Energiakäytön hallinta on keskeinen osa kestävän kehityksen politiikkaa. Haasteita ovat esimerkiksi tietojen saatavuus, kustannukset, hajautettu energiankäyttö ja rebound-efektin riskit. Ratkaisut löytyvät sekä teknologisista että organisatorisista toimenpiteistä sekä lainsäädäntö- ja rahoitusmekanismeista.