emergenssiä

Emergenssi (emergenssi) on käsite, jolla kuvataan ilmiötä, jossa järjestelmän korkeamman tason ominaisuudet tai käyttäytyminen nousevat esiin osien vuorovaikutuksesta. Tällaiset piirteet voivat ilmetä, vaikka yksittäiset osat eivät niissä määrin ilmentyisi; kokonaisuus voi osoittaa uusia ominaisuuksia, joita ei voi ennustaa pelkän osien analysoinnin perusteella. Emergenssi korostaa hierarkista rakennetta ja sitä, että kokonaisuus voi olla enemmän kuin osiensa summa.

Emergenssillä on usein kaksi näkökulmaa: heikko emergenssi ja vahva emergenssi. Heikossa emergenssissä korkeamman tason piirteet ovat peräisin alimpien tasojen vuorovaikutuksista ja ne voidaan periaatteessa selittää tai ennustaa kokonaisvaltaisesti, esimerkiksi simuloimalla järjestelmää; käytännössä ennustaminen voi kuitenkin olla vaikeaa tai epävarmaa. Vahva emergenssi puolestaan viittaa siihen, että korkeamman tason ominaisuudet omaavat omia syitä ja vaikutusvaltaa, joita ei voida täysin palauttaa perusosien lakeihin; tällaiset piirteet voivat vaikuttaa järjestelmän käyttäytymiseen ylhäältä käsin. Väitteet vahvasta emergenssista ovat kiistanalaisia monilla tieteenaloilla.

Sovelluksia ja esimerkkejä esiintyy laajalti. Fysiikassa ja kemiassa ilmenevät faasimuutokset sekä muut kollektiiviset ilmiöt näkyvät kokonaisuuspiirteinä mikroskooppisesta rakenteesta riippumatta. Biologiassa elämän organisointi ja aineenvaihdunnan järjestäytyminen, sekä mentaalifilosofiassa tietoisuus ja mielen ilmiöt, ovat usein käsitelty emergentteinä. Sosiologiassa ja taloustieteessä kollektiivinen käyttäytyminen, kuten liikennejärjestelmien ja markkinailmiöiden muodostuminen, nähdään usein emergentteinä ilmiöinä yksilöiden paikallisista säännöistä.