dialyysilaitteen

Dialyysilaite on laite, jota käytetään hemodialyysissä munuaisten vajaatoiminnan hoitamiseen. Sen tehtävänä on poistaa verestä jätetuotteita, kuten kreatiniinia ja urea, sekä poistaa ylimääräistä nestettä ja tasapainottaa elektrolyyttejä, jotta veren koostumus pysyisi mahdollisimman normaalina. Laitteen avulla veri kulkee potilaan kehosta ulkoiseen kiertoon, jossa se puhdistuu ennen kuin verenkierto palautuu kehoon.

Toimintaperiaate perustuu puoliläpäisevään dialyysikalvoon (dialyzer). Veri kulkee laitteen dialyysiyksikön kautta, jossa kalvon läpi tapahtuu diffuosiota: pienemmät molekyylit kuten jätetuotteet siirtyvät dialysaattiin. Samaan aikaan nestettä poistetaan kontrolloidusti ultrafiltraation avulla. Dialyysiliuos (dialysaatti) syntetisoidaan sekoittamalla vettä, suoloja ja elektrolyyttejä oikeassa suhteessa; sen koostumus vakiinnuttaa veren elektrolyyttitasapainon.

Käyttö ja turvallisuus: Tyypillisiä hoitoja ovat kolme kertaa viikossa, 3–5 tuntia kerrallaan, kliinisessä yksikössä tai kotikäyttöön sovitettujen järjestelmien avulla. Laitteeseen liittyy verenkiertopumppu, dialyysiyksikkö sekä useita valvonta- ja turvallisuusantureita (esim. paine- ja ilmakuplantunnistus). Antikoagulaatio (esim. hepariini) voi olla tarpeen veren hyytymisen estämiseksi.

Tyypit: Pääasiassa käytetään hemodialyysilaitteita, joissa veri kiertää ulkoisessa kiertojärjestelmässä. Peritoneaalidialyysissä käytetään toisenlaisia laitteita ja tekniikoita, joissa nestettä ja jätetuotteita poistetaan kehon oman peritoneumin kautta.

Historia: Keinotekoinen munuainen kehittyi 1900-luvulla ja modernit laitteet kehittyivät 1960-luvulta eteenpäin. Nykyiset dialyysilaitteet ovat automatisoituja ja tietokoneohjattuja, mikä parantaa turvallisuutta ja tehokkuutta.