chylomikroneihin

Chylomikronit ovat enterosyyteissä muodostuvia suuria lipoproteiinipartikkeleita, jotka syntyvät aterioinnin jälkeen ja joiden päätehtävä on kuljettaa dieettisestä rasvasta peräisin olevia triglyseridejä sekä kolesteroliesteröityä kolesterolia kudoksiin. Ne toimivat erityisesti postprandiaalisen tilan aikana, kun suoliston rasva imeytyy.

Rakenne ja koostumus: chylomikronit koostuvat suurimmaksi osaksi triglyserideistä (noin 80–90 %), lisäksi kolesteroliesteriä, fosfolipidejä, vapaa kolesteroli sekä apolipoproteiineja, erityisesti ApoB-48, ApoC-II ja ApoE. ApoB-48 syntyy enterosyyteissä ApoB-mRNA:n muokkauksen tuloksena, ja mikrosomaalinen triglyceridien siirtäjäproteiin MTP on olennainen uuden lipoproteiinipartikkeleiden kokoamisessa.

Mekanismi: chylomikronit erittyvät lymfan kautta imusolmukkeisiin (laktaleihin) ja kulkeutuvat verenkiertoon rintakanavaa pitkin postprandiaalisen tilan aikana. Verenkierrossa lipoproteiinilipaasi (LPL) hydrolysoi chylomikronien triglyseridejä, jolloin vapaat rasvahapot ja glyseroli vapautuvat käyttöön kudoksiin kuten rasva- ja lihassolut. ApoC-II käynnistää LPL:n toiminnan, ja ApoE sekä ApoC-II siirtävät osia apoproteiineista toisiin lipoproteiineihin tarvittaessa.

Jäännökset ja elimination: triglyseridien hajoamisen jälkeen muodostuvat chylomikronin jäännökset, jotka ovat rikastuneet kolesteroliesteriin. Nämä jäännökset keräävät ApoE:n kautta maksaan LDL-reseptoriperheeseen kuuluvien reseptoreiden avulla.

Kliininen merkitys: poikkeava chylomikronitasapaino voi ilmetä paastosta riippumattomassa hypertriglyseridemissa ja chylomikronemiaa aiheuttavissa perinnöllisissä tiloissa kuten LPL- tai ApoC-II-puutoksissa sekä ApoE-mutaatioissa. Hoitoon kuuluu ruokavalion rasvan vähentäminen sekä tarvittaessa lääkitys, kuten fibraatit tai omega-3-rasvahapot. Paastossa chylomikronit ovat normaalisti vähäisiä, ja postprandiaalinen tilanne näkyy tilapäisenä lipoproteiinien nousuna plasmaan.