biodiversiteettistrategioita

Biodiversiteettistrategioita ovat suunnitelmallisia politiikkatoimia ja toimenpidepaketteja, joiden tarkoituksena on suojella biologista monimuotoisuutta, turvata ekosysteemipalveluita ja edistää kestäviä toimintatapoja. Niitä laaditaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ja ne voivat kattaa koko maanosan, valtion tai kaupungin tason sekä kansalaisyhteiskunnan toimijat. Strategiat vastaavat ilmastonmuutoksen, urbanisoinnin ja maankäytön muutosten aiheuttamiin uhkiin.

Keskeisiä elementtejä ovat uhanalaisten lajien suojelu ja suojelualueiden verkoston vahvistaminen, elinympäristöjen ennallistaminen, sekä ex situ -suojelu kuten siemenpankit ja eläin- sekä kasvilajien kokoelmat. Lisääntyvät myös toimet vieraslajien torjumiseksi, ekosysteemipalveluiden turvaaminen, kestävä maa- ja metsätalouden ohjaaminen, sekä ilmastotoimet ja sopeutumiskyvyn vahvistaminen. Rahoitus, lainsäädäntö ja mittaaminen ovat olennaisia: strategioiden tehokkuus riippuu resursseista sekä selkeästä seurannasta ja tavoitteista.

Kansainvälisesti keskeisiä kehityslinjoja ovat Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1992 hyväksytyn biodiversiteettisopimuksen julistamat tavoitteet sekä Global Biodiversity Frameworkin kautta asetetut post-2020-tavoitteet. Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden toimeenpanossa vaikuttavat EU:n biodiversiteettistrategiat ja vihreän kehityksen ohjelmat sekä kansalliset toteutukset. Näiden pohjalta laaditaan konkreettisia toimenpiteitä, kuten suojelualueiden nykytilan kartoitus, luonnon monimuotoisuuden huomioiminen maankäytössä sekä ekosysteemipalveluita vahvistavien investointien suuntaaminen.

Biodiversiteettistrategioiden onnistuminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista, monitahoista yhteistyötä ja sekä luonto- että ilmastotoimia yhdistelevää lähestymistapaa. Haasteisiin kuuluvat rahoituksen turvaaminen, politiikan yhteensovittaminen eri sektorien kanssa sekä mittaamisen ja vertailtavuuden kehittäminen.