biodiversiteettisopimuksen

Biodiversiteettisopimus (Convention on Biological Diversity, CBD) on YK:n alainen kansainvälinen yleissopimus, jonka tavoitteena on suojella maapallon biologista monimuotoisuutta, edistää sen kestävää käyttöä sekä varmistaa geeniresurssien käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakaminen.

Sopimus adoptoitiin Rio de Janeirossa vuonna 1992 ja se tuli voimaan vuonna 1993. Siitä on tullut yksi tärkeimmistä kehyksistä, joiden kautta maat toteuttavat biologisen monimuotoisuuden suojelua sekä sen käytön sääntelyä; osapuolia on lukuisia, yli 190 maata ja aluetta.

CBD:n kolme päätavoitetta ovat: (1) biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, (2) sen kestävä käyttö ja (3) peräkkäisten resursseista saatavien hyötyjen oikeudenmukainen jakaminen. Lisäksi se korostaa ekosysteemeihin perustuvaa lähestymistapaa, edistää kansallisia toimia sekä kannustaa kansallisten biodiversiteettistrategioiden ja toimintaohjelmien (NBSAP) laatimiseen ja toteuttamiseen.

Toteuttamista johtaa osapuolten kokous (Conference of the Parties, COP) sekä tukiorganisaatiot ja kansallinen toimeenpano. Rahoitus ja tekninen tuki turvataan muun muassa Global Environment Facility -rahoitusmekanismin kautta.

CBD on synnyttänyt useita liitteitä ja lisäohjeita, kuten Cartagenan biosafety-pöytäkirjan (2000, voima 2003) sekä Nagoyan periaatteet oikeudenmukaisesta ja tasavertaisesta hyötyjen jaosta (ABS) (2010, voima 2014). Vuonna 2022 COP15 hyväksyi Kunming-Montreal Global Biodiversity Frameworkin, joka asettaa tavoitteita vuoteen 2030.

Biodiversiteettisopimuksella on ollut merkittävä vaikutus kansalliseen politiikkaan ja suojelualueiden hallintaan, mutta täytäntöönpano ja rahoitus vaihtelevat maiden välillä.