asemakaavoitusta

Asemakaavoitus on kunnallinen suunnitteluprosessi, jonka tavoitteena on määritellä maankäytön yksityiskohtaiset säännöt tietylle alueelle. Asemakaava on sitova oikeuskaava, joka ohjaa rakentamisen ja maa-alueiden käytön ja jonka kartta sekä kaavamääräykset sitovat maanomistajia, rakennusvalvontaa ja rakentajia. Asemakaavalla ratkaistaan esimerkiksi tonttien käyttötarkoitukset (asuin-, liike-, toimisto-, julkiset palvelut), rakennusten kerrosluku ja korkeus, tonttijaot, rakennusten etäisyydet naapuritonteista sekä katu- ja viher-alueiden sijoittelu ja laajuus.

Suhde muihin kaavatasoihin: Asemakaava kuuluu maankäyttöä ohjaavien kaavojen järjestelmään ja perustuu yleiskaavalle, joka on soveltamis- ja suuntaviivapuolisempi. Asemakaava tarkentaa yleiskaavan tavoitteita ja antaa konkreettiset säännöt yksittäisille alueille.

Prosessi ja osallistuminen: Asemakaavan laatiminen alkaa usein kaupungin tai kunnan aloitteesta, mutta sitä voidaan käynnistää myös maanomistajien tai valtion tahojen tarpeesta. Suunnitteluun sisältyy lausunto- ja kuulemistilaisuuksia sekä nähtäville asettaminen, jotta asukkaat ja muut sidosryhmät voivat esittää mielipiteensä. Kaavaehdotus käsitellään ja lopullinen hyväksyjä on yleensä kunnanvaltuusto tai -hallituksen päätöksentekijä. Kaavasta voi tehdä muistutuksia ja valittaa hallinto-oikeuteen.

Voimaantulo ja toteutus: Hyväksytty asemakaava tulee voimaan ja sen noudattaminen sekä kiinteistötietojärjestelmiin merkitään. Muutokset ja poikkeamat ovat mahdollisia kaavan muutosmenettelyillä tai poikkeusluvalla, joissa voi olla lisämenettelyjä ja valitusmahdollisuuksia. Asemakaava vaikuttaa kiinteistön arvoon, rakentamisen aikatauluihin sekä julkisen palvelun sijoittumiseen.