asemakaavoille

Asemakaavat ovat kunnallisen maankäytön suunnittelun paikallisia, sitovia suunnitelmia, jotka määrittelevät tietyllä alueella maankäytön ja rakennusoikeudet. Ne laaditaan ja vahvistetaan Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla ja ne tarkentavat yleiskaavassa osoitetun alueen käyttöä. Asemakaavat ohjaavat rakentamista, liikennettä ja julkisia tiloja sekä turvaavat ympäristön, pysyvyyden ja toimintoja tarvitsevat yhteiset tilat.

Asemakaavan sisältö ja merkinnät

Asemakaavassa määritellään, mitä aluella saa rakennettavaksi ja millä ehdoilla. Tämä käsittää muun muassa alueet asuin-, liike-, palvelu-, toimisto- sekä julkisen palvelun tarkoituksiin, katu- ja liikennealueet sekä virkistys- ja viheralueet. Lisäksi kaavamerkinnät asettavat rakennusoikeudet, rakennusten korkeudet, etäisyydet naapurialueisiin sekä pysäköinti- ja liikennejärjestelyt. Kaavalla voidaan osoittaa rakennusten sijoittuminen, kerroslukuja sekä suoja- ja erityisalueet esimerkiksi ympäristön- tai kulttuuriperintöarvojen turvaamiseksi.

Prosessi ja asianosaiset

Asemakaava alkaa yleensä kunnan tai sen maanomistajien aloitteesta ja suunnittelusta. Kaavahankkeessa kuullaan asukkaita ja sidosryhmiä, laaditaan luonnos ja asetetaan nähtäville kaavavaihtoehtoja sekä huomioidaan palautteet. Tämän jälkeen kaava hyväksytään kunnassa ja siitä voidaan tehdä oikaisuvaatimuksia ja muutoksenhakuja hallinto-oikeuteen ennen kuin kaava saa voiman.

Suhde muihin suunnitelmiin ja käytäntö

Asemakaava on sitova sekä yksityisille että viranomaisille ja se toimii rakennuslupien perusteena. Se sijaitsee yleiskaavan alapuolella ja sen on oltava yhdenmukainen sekä kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Kaavamuutoksia voidaan tehdä tarpeen mukaan, jolloin ne käynnistävät uuden suunnitteluprosessin.