arviointitekniikat

Arviointitekniikat tarkoittavat menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla kerätään, tulkitaan ja raportoidaan tietoa suorituskyvystä, oppimisesta tai prosessien laadusta. Ne voivat sijoittua koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän yhteyteen ja niiden tavoitteena on sekä päätöksenteon tukeminen että oppimisen edistäminen.

Keskeisiä arvioinnin tyyppiluokkia ovat formatiivinen arviointi, joka tapahtuu oppimisprosessin aikana palautteen ja ohjauksen muodossa, sekä summatiivinen arviointi, joka arvioi lopputuloksia oppimiskokonaisuuden päätyttyä. Lisäksi käytetään jatkuvaa, monipuolista arviointia sekä kertaluonteisia kokeita ja tehtäviä. Arviointitekniikoita voidaan toteuttaa sekä tuloksia kvantifioivina että laadullisina lähestymistapoina, ja ne voivat sisältää mittareita kuten asteikot, standardoidut kokeet sekä laadullisia tunnusmerkkejä kuten havainnointi, haastattelut ja portfoliot. Itsearviointi ja vertaisarviointi lisäävät osallistumista ja reflektointia.

Arvioinnin suunnittelussa huomioidaan validiteetti ja reliabiliteetti sekä eettiset näkökohdat, kuten oikeudenmukaisuus ja tietosuoja. Usein hyödynnetään triangulaatiota: useiden erilaisten tekniikoiden yhdistämistä tulosten vahvistamiseksi. Lisäksi kontekstin ja tavoitteiden tunteminen sekä käytettävissä olevat resurssit vaikuttavat valintoihin.

Hyvä arviointi tukee oppimista ja antaa selkeää, käytännönläheistä palautetta sekä oppilaille että muille sidosryhmille.