arkistomateriaaleja

Arkistomateriaaleja ovat arkistoihin talletetut sekä fyysiset että digitaaliset aineistot, jotka tallentavat inhimillistä toimintaa ja yhteiskunnan toimintoja. Niiden tarkoituksena on säilyttää todistusaineistoa, tukea tutkimusta sekä välittää kulttuuriperintöä.

Materiaaleja on monenlaisia: viranomaisasiakirjoja kuten pöytäkirjoja ja raportteja; yksityishenkilöiden kirjeet, päiväkirjat ja muistot; liiketoiminnan dokumentit; kartat ja suunnitelmat; valokuvat, filmimateriaalit sekä äänitteet ja videot; sekä digitaalinen aineisto kuten sähköpostit ja verkkotiedostot. Arkistot huomioivat alkuperäisen keräyksen ja järjestyksen periaatteen, eli provenance-periaatteen, jonka mukaan aineistot pyritään säilyttämään niiden alkuperäisessä kontekstissa.

Kuvailu ja löytötyökalut ovat keskeisiä: aineistot merkitään metadatalla ja niille laaditaan löytöluetteloita sekä käyttötarkoitusta palvelevia hakupolkuja. Pääsyyn vaikuttavat yksityisyyden suoja, tietosuoja, salassapito sekä tekijänoikeudet; julkisiin kokoelmiin voi usein päästä rajoitetusti tai tietyin ehdoin.

Säilytys ja konservointi kattavat sekä fyysisen että digitaalisen aineiston hoidon. Fyysiset materiaalit säilytetään asianmukaisissa tiloissa, joissa säädetään lämpötilaa, kosteutta ja paloturvallisuutta sekä minimoidaan kemiallisen haitan riski. Digitaalisen arkistomateriaalin pitkäaikaissäilytys vaatii tiedostomuotojen hallintaa, migraatiota ja varmuuskopiointia sekä huolellista reseurssien hallintaa.

Lainsäädäntö ja pääsy vaihtelevat maittain; Suomessa arkistointia säätelee arkistolainsäädäntö ja Kansallisarkisto sekä alueelliset arkistot. Tavoitteena on turvata sekä julkinen pääsy että yksityisyydensuoja. Arkistomateriaaleja hyödynnetään tutkimuksessa, koulutuksessa ja kulttuuriperinnön tallentamisessa.