aposematismista

Aposematismi on ilmiö, jossa eliöiden ulkoiset varoitusmerkit, kuten kirkkaat värit ja suuret kontrastit, viestivät vihollisille niiden mahdollisesta myrkyllisyydestä, epämiellyttävästä mausta tai muusta vaarasta. Varoitusviestit voivat olla visuaalisia kuviota, kemiallisia hajut tai muiden aistien kautta välittyviä signaaleja. Aposematismi esiintyy laajasti hyönteisissä, sammakkoeläimissä ja joissakin selkärankaisissa, sekä meriluontoa edustavilla lajeilla.

Viholliset oppivat yhdistämään näköiset signaalit haitalliseen kokemukseen, minkä seurauksena aposemaattisen lajin yksilöihin kohdistuu vähemmän hyökkäyksiä. Opittu varoitus voi vahvistua palautteen kautta ja siirtyä sukupolvelta toiselle, mikä parantaa lajin yksilöiden selviytymistä. Signaalit ovat usein kirkkaita ja kontrastisia, mutta voivat ilmetä myös muilla aisteilla välittyvinä varoituksina. Aposematismi eroaa kryptismista (piiloutuminen), sillä sen tarkoituksena on olla havaittavissa ja antaa viholliselle selvä varoitus.

Mimikryyn liittyen aposematismin signaaleja voidaan jäljitellä. Batesianin mimikri on tilanne, jossa ei-myrkyllinen laji kopioi vaarallisen lajin varoitusmerkkejä, hyötyen saalistajien välttelystä. Müllerianin mimikri puolestaan kuvaa tilannetta, jossa useat myrkylliset lajit käyttävät samanlaista varoitusväritystä vahvistaen yhdessä oppimista.

Esimerkkeinä mainitaan monet kirkkaasti värikkäät hyönteiset ja joidenkin sammakkoeläinten lajit, joiden värit toimivat suojana vihollisia vastaan. Aposematismi on tärkeä osa saalistus- ja puolustussuhteiden kokonaisuutta monissa ekosysteemeissä.