piiloutuminen

Piiloutuminen tarkoittaa itsensä tai esineen asettamista näkymättömäksi tai vaikeasti havaittavaksi muilta. Termiä käytetään laajasti biologisessa tutkimuksessa, psykologiassa, sotilas- ja turvallisuusalalla sekä arkikielessä kuvaamaan fyysistä tai sosiaalista kätkeytymistä.

Eläintieteessä piiloutuminen liittyy saalistuksen välttämiseen ja saalistukseen: laji voi käyttää väritystä, muodonmuutosta tai ympäristöön sulautumista (kamoeflaasia) pysyäkseen huomaamattomana. Tämä lisää yksilön selviytymismahdollisuuksia ja vaikuttaa ekosysteemien vuorovaikutuksiin. Biologinen piiloutuminen on myös tutkimuskohde evoluutiossa ja käyttäytymistieteissä.

Ihmisten kohdalla piiloutuminen voi olla fyysistä (esim. suojaan hakeutuminen) tai psyykkistä, kuten sosiaalista vetäytymistä ahdistuksen, häpeän tai muiden psykologisten syiden vuoksi. Lasten leikkikäyttäytymisessä piiloutuminen esiintyy piiloleikeissä, jotka tukevat kognitiivista kehitystä. Sotilaallisessa ja taktillisessa kontekstissa piiloutuminen kattaa peittämis-, naamiointi- ja tiedonhallintamenetelmiä.

Piiloutumista tutkitaan eri näkökulmista: ekologisista mekanismeista yksilön hyvinvointiin ja yhteiskunnallisiin seurauksiin. Eettiset ja lailliset näkökulmat korostuvat, kun piiloutumista sovelletaan turvallisuuteen, valvontaan ja yksityisyyteen liittyvissä kysymyksissä.