välttelystä

Välttely tarkoittaa käyttäytymistä, jossa henkilö välttelee, torjuu tai pakenee tiettyjä tilanteita, arjen tehtäviä tai vasteita, usein ahdistuksen, pelon tai stressin lievittämiseksi. Välttely voi olla tietoista tai tiedostamatonta, ja se voi koskea erilaisia elämänalueita kuten sosiaalista vuorovaikutusta, koulunkäyntiä, työelämää tai terveydenhoitoa. Käytännössä välttely ilmenee esimerkiksi suunnittelun kautta tapahtuvana tilannevälttelynä, toiminnan lykkäämisenä tai tilanteisiin hakeutumisesta kieltäytymisenä.

Välttelyn ilmenemismuodot voidaan jakaa esimerkiksi sosiaaliseen välttelyyn, jolloin henkilö välttää vuorovaikutustilanteita tai esiintymistä, sekä toiminnalliseen välttelyyn, kuten tehtävien aloittamisen viivyttelyyn tai velvoitteiden hoitamisen välttämiseen. Taustalla voivat olla ahdistus, pelot, sosiaalinen fobia, traumaperäiset kokemukset tai muut mielenterveyden häiriöt. Myös stressi, korkea paine tai negatiivinen itsetunto voivat osaltaan lisätä välttelyä.

Välttelyn vaikutukset voivat olla sekä lyhyen aikavälin helpotusta että pitkällä aikavälillä haittoja, kuten unettomuutta, lisääntynyttä ahdistusta, opiskelun tai työssä menestymisen vaikeutumista sekä ihmissuhteiden heikkenemistä. Pitkäkestoisesti välttely voi estää tarpeellista avun hakemista ja ylläpitää negatiivista kieroa.

Hoito ja tuki keskittyvät usein oireiden ymmärtämiseen ja toimintatapojen muuttamiseen. Käyttökelpoisia keinoja ovat esimerkiksi kognitiivinen käyttäytymisterapia (KBT) sekä altistusterapian keinot, joissa altistutaan asteittain pelkoa aiheuttaville tilanteille. Muita vaikuttavia menetelmiä ovat mindfulness, stressinhallintatekniikat sekä sosiaalisen tuen vahvistaminen. Terapeutin ohjauksessa yksilölliset tavoitteet ja aikataulut asetetaan arjen realiteetteihin sopiviksi.