ammoniakkipäästöistä

Ammoniakkipäästöt viittaavat ammoniakin (NH3) vapautumiseen ilmakehään. Maatalous on merkittävin ammoniakin päästölähde, erityisesti lannoitteiden käytöstä ja karjankasvatuksesta. Lannoitteiden levitys maaperään ja lannan varastointi ja käsittely vapauttavat ammoniakkia, joka haihtuu ilmakehään. Muita päästölähteitä ovat teollisuuden prosessit, kuten kemianteollisuus ja jätevedenpuhdistamot, sekä fossiilisten polttoaineiden polttaminen, vaikkakin näiden osuus on yleensä pienempi kuin maatalouden.

Ammoniakkipäästöillä on useita ympäristövaikutuksia. Ilmakehässä ammoniakki voi reagoida muiden epäpuhtauksien kanssa muodostaen pienhiukkasia, jotka ovat haitallisia ihmisten terveydelle ja vaikuttavat ilmanlaatuun. Nämä pienhiukkaset voivat myös kulkeutua pitkiä matkoja ja laskeutua maahan ja vesistöihin, aiheuttaen rehevöitymistä ja happamoitumista. Erityisesti herkkien ekosysteemien, kuten soiden ja havumetsien, toiminta voi häiriintyä ammoniakin laskeuman seurauksena.

Ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi on kehitetty erilaisia menetelmiä. Maataloudessa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lannoitteiden levitysajankohdan ja -tavan optimointia, tehokkaampia lietelantasuojia, jotka estävät ammoniakin haihtumista, sekä karjan ruokinnan optimointia. Teollisuudessa päästöjä voidaan hallita suodatus- ja puhdistusmenetelmillä. Kansainväliset ja kansalliset säädökset asettavat myös raja-arvoja päästöille ja kannustavat niiden vähentämiseen.