amiineista

Amiinit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa typpeä sisältävä amino-ryhmä on korvannut yhden tai useamman vedyn hiilirungosta. Yleisin neutraali muoto on R-NH2 (primaarinen amiini), R2NH (sekundaarinen amiini) tai R3N (tertiäärinen amiini). Aromatisoiduissa amiineissa typpiatomi sitoutuu suoraan aromaattiseen renkaaseen, kuten aniliinissa.

Luokittelu perustuu N-atomiin kiinnittyneiden substituenttien määrään: primaariset amiinit (R-NH2), sekundaariset amiinit (R2NH) ja tertiaaris amiinit (R3N). Neljän substituentin kiinnittyminen tuottaa quaternary ammonium -suolan (R4N+ X-), joka on positiivisesti varautunut.

Ominaisuudet: Amiinien typpiatomissa on vapaa elektronipari, mikä tekee niistä emäksisiä. Alifaattiset amiinit ovat yleensä vahvempia emäksiä kuin aromatisoidut amiinit, joiden emäksisyys on heikompi resonanssin vaikutuksesta. Amiinit voivat muodostaa ammonium-suoloja reagoidessaan happojen kanssa (esim. R-NH2 + HCl → R-NH3+Cl-). Pienet amiinit ovat usein haihtuvia, ja niiden kiehumispisteet riippuvat rakenteesta.

Reaktiot ja sovellukset: Amiineja voidaan valmistaa esimerkiksi alkylöimällä primaarisia tai sekundaarisia amiineja sekä nitro-ryhmien reduktioilla amineiksi. Ne reagoivat aldehydejen tai ketonien kanssa muodostaen iminejä, ja niitä voidaan quaternisoida ammonium-suoloiksi. Käyttökohteita ovat lääkkeet, väriaineet, polymeerien sekä katalyyttien valmistus.

Merkitys ja turvallisuus: Biologiassa aminohapot ja monet biogeeneiset amiinit ovat keskeisiä. Monet amiinit ovat ärsyttäviä ja voivat olla myrkyllisiä; käsittelyyn tulee noudattaa asianmukaisia turvallisuusohjeita.