allogeeniset

Allogeeniset (allogeneic) viittaa siihen, että kudokset, solut tai elimet ovat peräisin toisen yksilön, mutta samalla lajilla kuin vastaanottaja. Termiä käytetään sekä biologiassa että kliinisessä transplantologiassa. Allogeenisia aineksia voidaan verrata autogeenisiin (samasta yksilöstä peräisinä) sekä xenogeenisiin (toisesta lajista peräisinä).

Kliinisessä käytössä allogeenisia siirtoja ovat esimerkiksi elinsiirrot, kuten munuaissiirrot, sekä hematopoieettiset kantasolu- tai siirteet, joissa vastaanottajan luuytimen toiminta pyritään palauttamaan lahjoittajan soluilla. Allogeeniset kudokset ja solut voivat myös sisältää kudos- tai verenkiertojärjestelmän elementtejä, kuten silmä- tai sidekudostäytteet. Tämän vuoksi ne voivat tarjota hoitoa, mutta niihin liittyy immunologinen riski.

Immunologinen taustatekijä on histokompatibiliteetti: vastaanottajan immuunijärjestelmä voi tunnistaa lahjoittajan solujen antigeeneja vieraaksi ja käynnistää immuunireaktion. Suurin riski on graft-versus-host disease (GVHD) verenkantasolu-transplantaation yhteydessä, jolloin lahjoittajan elimet hyökkäävät vastaanottajan kudoksiin. Ylläpitämistä ja tuloksia parannetaan HLA-määrittelyllä sekä immunosuppressiivisella hoidolla, jolla estetään hylkimisreaktiot, mutta samalla lisätään infektioriski.

Lyhyesti: allogeeniset elivät mahdollistavat hoidot ja elinsiirrot toisen henkilön kudoksilla, mutta ne vaativat tarkkaa histokompatibiliteettia ja immunosuppressiota riskien minimoimiseksi.

---