allergiasta

Allergia on immuunijärjestelmän yliherkkyys reagoidaan harmittomiin aineisiin, joita kutsutaan allergeeneiksi. Yleisimmin seurauksena on IgE-välitteinen reaktio, mutta ei-IgE-medioituja allergioitakin esiintyy. Herkistyminen altistuksen myötä voi aiheuttaa oireita sekä hengitysteissä että ihossa, ruoansulatuskanavassa ja joskus verenkiertojärjestelmässä.

Yleisimmät allergian muodot ovat allerginen nuha, astma, atooppinen dermatiitti sekä ruoka-, lääke- ja pistosallergiat. Tavallisia allergeeneja ovat siitepölyt, pölypunkit, home ja lemmikkielinten hilse sekä ruoka-aineet kuten maito, munat, pähkinät, kala, äyriäiset ja vehnä.

Oireet voivat vaihdella lievistä paikallisista oireista vakaviin reaktioihin. Yleisiä ovat aivastelu, nenän tukkoisuus ja vuotaminen, kutina sekä ihon nokkos-ihottuma, punoitus. Hengitysvaikeudet, vatsakipu tai oksentelu voivat ilmetä ruokareaktiossa. Vakavissa tapauksissa reaktio voi edetä anafylaksiaan.

Diagnoosi perustuu potilaan historiaan ja kliinisiin testeihin. Käytetään ihoaltistustestejä (ihon pistokoe), veren IgE -tutkimuksia sekä joskus suun kautta tehtävää ruokahaastetta varmistamaan reaktio.

Hoito ja hallinta perustuvat altistusten välttämiseen, oireiden hallintaan ja hätätilanteiden ennaltaehkäisyyn. Käytössä ovat antihistamiinit, nenä- ja keuhkoputkien tulehduksen hoitoon tarkoitetut kortikosteroidit sekä astmassa inhaloitavat kortikosteroidit. Vakavien reaktioiden varalle on epinefriini-autoinjektori ja laaditaan hätätilasuunnitelma. Immunoterapia (SCIT tai SLIT) on tietyissä tapauksissa vaihtoehto.

Ennuste on yksilöllinen. Monet lapset ylittävät joidenkin allergioiden iän myötä, toiset jatkuvat aikuisikään. Allergian hallintaan liittyy sekä elinikäisiä hoitomuotoja että käytännön toimenpiteitä, kuten altistusten välttäminen ja koulun sekä kodin turvallisuussuunnitelmat.