aivolisäkästä

Aivolisäke on aivolohkon pohjalla sijaitseva endokriininen rauhanen, joka on yhteydessä hypothalamukseen. Se sijaitsee sella turcican ontelossa ja koostuu kahdesta toiminnallisesti erillisestä osasta: etulohkosta (adenohypofyysi) ja takalohkosta (neurohypofyysi). Kehityksellisesti etulohko johtuu Rathken rakkulasta, kun taas takalohko saa syntyneet rakenteet neuralterjöksestä. Aivolisäke säätelee monien elimistöä ylläpitävien hormoneiden tuotantoa ja erittymistä.

Etulohko erittää useita hormoneja, joita hypotalamus säätelee vapautumishormonien ja estohormonien avulla. Sen pääasialliset hormonit ovat kasvuhormoni (GH), tyrotropiinia stimuloiva hormoni (TSH), adrenokortikotrooppinen hormoni (ACTH), prolaktiini sekä gonadotropiinit luteinisoiva hormoni (LH) ja FSH. Näiden hormonien eritys tapahtuu hypotalamuksesta vapautuvien hormonien kautta, jotka kulkeutuvat portaalijärjestelmän kautta etulohkoon.

Takolohko varastoi ja vapauttaa kahden hypotalamuksessa tuotetun hormonin—vasopressiinin (antidiureettinen hormoni, ADH) ja oksitosiinin—pääosin axonien kautta. Nämä hormonit vaikuttavat veden tasapainoon, veriplasman tilavuuteen sekä kohdun ja rintamahdollisuuksien toimintoihin.

Kliinistä huomioarvoa aiheuttavat aivolisäketumaatit ja muut lisäjohtautumat. Adenoomat voivat tuottaa liikaa tiettyä hormonia (esim. GH, prolaktiini, ACTH), mikä johtaa tiloihin kuten acromegalia/gigantismi, prolaktiinimyrkyt, Cushingin tauti tai kilpirauhasen liikatoiminta. Hypopituitarismi ja äkillinen aivolisäkkeen verenvuoto (apopleksia) ovat vakavia tiloja. Diagnoosi perustuu veren hormonitasoihin ja kuvantamiseen (MRI); hoitona käytetään usein kirurgista hoitoa (transsylvian tai transsfenoidalinen lähestymistapa), lääkehoitoa ja tarvittaessa säteilyä.