aivohalvauksesta

Aivohalvaus, eli stroke, on äkillinen neurologinen oireyhtymä, joka johtuu aivoverenkierroksen häiriöstä. Iskeeminen halvaus syntyy aivovaltimon tukoksesta, verenvuotoinen halvaus puolestaan verenvuodosta aivokudokseen tai sen ympärille.

Oireet ilmenevät nopeasti ja voivat olla: kasvojen, käden tai jalan äkillinen heikkous tai puutuminen toisella puolella kehossa; puhe- tai ymmärysvaikeudet; näön hämärtyminen tai epäselvyys; tasapainon tai koordinaation ongelmat; äkillinen, voimakas päänsärky. Oireet ovat vakavia ja ne vaativat välitöntä hätätilanteen soittamista.

Diagnoosi ja hoito: Akuuttiarviointi alkaa heti. Pään kuvantaminen (tavallisesti tietokonetomografia TT, tarvittaessa MRI) erottaa iskeemisen ja verenvuotisen halvaus sekä osoittaa hoitokelpoisuuden. Iskeeminen halvaus voidaan hoitaa trombolyysillä (veritulpan liuottaminen) aikarajojen puitteissa sekä mahdollisesti endovaskulaarisella trombektomialla suurten valtimoiden tukoksissa. Verenvuotoisen halvaushoidon pääperiaatteet ovat verenpaineen hallinta ja tarvittaessa veren hyytymistä estävien lääkkeiden kumoaminen; joissain tapauksissa voidaan tarvita kirurgista interventiota.

Kuntoutus: Akuutin vaiheen jälkeen potilaat tarvitsevat monialaisen kuntoutuksen, johon kuuluu fysioterapiaa, puheterapiaa ja ergoterapiaa. Toipuminen vaihtelee suuresti: osa toipuu täysin, osa jää pitkäaikaiseen vammaisuuteen. Ennuste riippuu halvausalueesta, taustatekijöistä ja hoidon nopeudesta.

Ehkäisy: Riskitekijöiden hallinta on keskeistä. Verenpaineen, diabeteksen ja kolesterolin hoito, tupakoinnin lopettaminen, säännöllinen liikunta sekä terveellinen ruokavalio vähentävät uusimisriskiä. Eräissä tapauksissa eteisvärinä hoidetaan antikoagulanteilla tai muilla verenhyytymistä ehkäisevillä keinoin.