aistinvaraisessa

Aistinvaraisessa on inessiivinen muoto sanasta aistinvarainen, joka tarkoittaa jotakin, mikä liittyy aistein koettavaan tai aistien kautta saatavaan tietoon. Termiä käytetään laajasti filosofian, psykologian ja luonnontieteiden yhteyksissä kuvaamaan niitä ilmiöitä, havaintoja ja datalähteitä, jotka ovat saatavilla ihmisen aistein tai aistitestien ja instrumenttien välittäminä.

Etymologisesti sana muodostuu kantasanasta aisti (aistiin liittyvä, aistinvarainen) sekä -varainen-lopusta, joka viittaa siihen, että asia kuuluu aistien maailmaan. Aistinvaraisuutta käytetään usein kontrastina sanatarkalle tiedolle, kuten a priori -tiedolle tai loogiselle päättelylle, ja se linkittyy läheisesti empirismiin, jossa tieto nojautuu havainnoituun ja mitattavaan maailmaan. Suomen kielessä aistinvaraisuutta käytetään sekä yleisessä puhekielessä että tieteellisissä teksteissä.

Käytännön merkitys ilmenee esimerkiksi lauseissa, joissa puhutaan aistinvaraisesta todellisuudesta: ihmiset kokevat värejä, ääniä ja tuoksuja aistinvaraisessa todellisuudessa, kun taas tutkimuksessa voidaan täydentää tätä dataa kokeellisten mittausten avulla. Aistinvaraisuus koetaan myös havainnon rajoitteena: virheet, illuusiot ja subjektiivinen tulkinta voivat vaikuttaa siihen, miten aistinvaraiset havainnot muodostuvat todellisuudesta.

Liittyviä käsitteitä ovat aistinvaraisuus, aistikokemus ja aistinvarainen havainto, sekä liittyvät retoriikkaan ja tieteenfilosofiaan liittyvät erottelut empirismin ja rationalismin välillä.