Ympäristöraportoinnin

Ympäristöraportointi tarkoittaa organisaation ympäristövaikutusten ja -toimien systemaattista kartoitusta sekä tulosten ja tavoitteiden läpinäkyvää viestintää sidosryhmille. Siihen kuuluu sekä ympäristöjohtamisen ajankohtaiset puitteet että käytännön mittarit, joiden avulla tarkastellaan esimerkiksi päästöjä, energiankulutusta, vedenkäyttöä, jätteen syntyä ja kiertotalouden seurantaa. Raportointi voi koskea koko organisaatiota tai tiettyjä liiketoiminnan osa-alueita ja se voidaan julkaista erillisenä ympäristöraporttina, osana vastuullisuusraporttia tai integroituna osana taloudellista raportointia.

Raportin keskeisiä sisältöalueita ovat ympäristöstrategia ja -tavoitteet, päästö- ja energiatiedot sekä kuorma- ja vaikuttavuustiedot, kuten ilmastovaikutukset, vesistövaikutukset, luonnon monimuotoisuus ja jätteenhallinta. Keskeistä on myös datan laatu, vastuuhenkilöt organisatorisesti sekä kertomus riskien ja mahdollisuuksien hallinnasta ja jatkuvasta parantamisesta. Moni organisaatio käyttää standardeja ja ohjeistuksia kuten Global Reporting Initiative (GRI), ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä sekä mahdollisesti integroidun raportoinnin periaatteita.

Sääntely ja yleinen kehys vaikuttavat ympäristöraporttien muotoon. Euroopan unionin kestävän yritys- ja investointien sääntelyyn vaikuttava CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) velvoittaa suuria julkisesti intressi-yrityksiä raportoimaan kattavasti kestävän kehityksen tiedot. Suomessa sekä muissa EU-maissa raportointi voi olla osa osake-, tilin- tai vastuullisuusraportointia, ja suuremmissa organisaatioissa raporttien varmentaminen on yleistä. Ympäristöraportointi tukee sidosryhmien tiedonsaantia sekä sisäistä ohjausta ja riskienhallintaa.