XXEhyökkäysten

XXE-hyökkäykset ovat XML External Entity -haavoittuvuuksia, jotka liittyvät siihen, miten sovellukset käsittelevät XML-tietoja. Kun XML-dokumentti sisältää ulkoisia entiteettejä, parseri saattaa ratkaista nämä entiteetit ja hakea niihin viitattuja resursseja. Tämä voi johtaa tiedostojen vuotamiseen, sisäverkon resurssien määritykseen tai vaikutuksiin palvelun käytettävyyteen riippuen käytetystä parserista ja sovelluksen konfiguraatiosta.

Mekanismi on yksinkertainen kuva: hyökkääjä toimittaa XML-tiedoston, jossa on DOCTYPE- tai vastaava määritelmä ulkoiselle entiteetille. Jos sovellus sallii ulkoisten entiteettien ratkaisemisen, XML-parseri lataa viitattua resurssia, mikä voi paljastaa paikallisia tiedostoja tai tehdä pyyntöjä sisäverkkoresursseihin. Tämä voi johtaa tiedon vuotamiseen, palvelimen kuormitukseen tai käyttöoikeuksien laajentamiseen. Joissakin ympäristöissä XXE voi mahdollistaa myös palvelunestohyökkäyksen (DoS) suorituskyvyn riittämisessä pienilläkin syötteillä, esimerkiksi erilaisten XML-bombien avulla.

Vaikutukset riippuvat sovelluksesta ja ympäristöstä. Tavallisia riskejä ovat tieto- ja konfiguraatiotiedostojen vuotaminen, sisäverkkojen havaitsemisen helpottuminen ja rajoittamattomien resurssien käyttöönotto. Joissakin tapauksissa, erityisesti epäosittain suojaetuissa ympäristöissä, on raportoitu mahdollisuuksia laajaan pääsyyn tai koodin suoritukseen hyödyntämällä riippuvuuksia, jotka välittävät ulkoisia entiteettejä.

Ehkäisy ja hallinta ovat keskeisiä. Suojauskeinot sisältävät ulkoisten entiteettien estämisen XML-parserissa, DOCTYPE-tuen poistamisen tai rajoittamisen, sekä turvallisemman parserin käyttöönoton ja ajon aikana tapahtuvan eristämisen. Päivitykset kirjastoihin ja kehys- sekä palvelinympäristöihin ovat tärkeitä, samoin kuin syötteiden validointi ja mahdollisuuksien rajoittaminen, joissa XML:n sijasta käytetään turvallisempia vaihtoehtoja kuten JSONia. Luotettava konfiguraatio sekä pienimmän mahdollisen oikeuksien periaatteen noudattaminen vähentävät XXE-uhkia.