Väsymystä on erilaisia: akuutti tai krooninen, fyysinen tai kognitiivinen. Se voi parantua levon myötä, mutta krooninen väsymys voi heikentää päivittäisiä toimintoja ja työkykyä. On tärkeää eritellä, onko väsymys seurausta liiallisesta rasituksesta, unihäiriöistä vai jostakin hoidettavasta sairaudesta.
Yleisimmät syyt ovat elintapoihin liittyviä sekä sairauksia. Unen laatu tai määrä, jatkuva stressi ja mielenterveyden häiriöt voivat aiheuttaa väsymystä. Lääketieteellisiä syitä voivat olla anemia, kilpirauhasen toiminnan häiriöt, diabeteksen epäbalanssi, sydän- tai keuhkosairaudet, infektiot sekä joidenkin lääkkeiden haittavaikutukset. Myös krooniset tilat kuten infektiot, apneahäiriöt tai pareittain esiintyvä väsymys voivat olla syynä.
Oireisiin voivat kuulua jatkuva energian puute, motivaation ja keskittymisen heikkeneminen, hitaus, lihas- tai päänsärky, univaikeudet sekä päivittäisten tehtävien suorittamisen vaikeutuminen. Joissain tapauksissa esiintyy myös ortostaattista intoleranssia tai postexertiaalista pahentumista.
Diagnoosi perustuu potilaan kertomaan tuntemuksista sekä poissulkemiseen liittyviin tutkimuksiin. Lääkäri voi tilata verikokeita (esim. punasolujen määrää, ferritiini, kilpirauhashormonit, verensokeri) ja tehdä kliinisen arvioinnin taustansa selvittämiseksi. Tarvittaessa voidaan harkita lisätutkimuksia.
Hoito riippuu väsymyksen syystä. Yleisiä keinoja ovat unihygienia, säännöllinen liikunta, tasapainoinen ruokavalio ja nesteytys sekä stressin hallinta. Tarvittaessa hoito kohdistuu taustalla olevaan sairastetuun tilaan; silloin korjataan anemiaa, kilpirauhasvaivoja tai muita löydöksiä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia ja räätälöity liikunta-apuväylä voivat hyödyttää joitakin potilaita. Erityistilanteissa, kuten kroonisen väsymysoireyhtymän hoidossa, suunnitelma painottuu oireiden hallintaan ja aktiivisuuden tasapainottamiseen.