Viskositeetiltään

Viskositeetiltään on termi, jolla viitataan nesteen viskositeettiin eli sen sisäiseen kitkakerroksi ja vastukseen virtausta vastaan. Viskositeetti kuvaa, kuinka helposti neste virtaa ja miten se käyttäytyy liikuttaessa tai pumpattaessa. Termiä käytetään usein kuvaamaan aineen käytännön käyttäytymistä tietyn lämpötilan ja paineen vallitessa.

Viskositeetti jaetaan usein dynamiikkaan ja kinemaattiseen viskositeettiin. Dynamiikan viskositeetti, merkitty usein η, mittaa voiman ja liikkeen vastusta yksikköinä pascal-sekuntia (Pa·s). Kinemaattinen viskositeetti, ν, määritellään η/ρ ja ilmaistaan neliömetreinä sekunnissa (m^2/s); yleinen yksikkö on centistokes (cSt) veden kaltaisten nesteiden yhteydessä. 1 cSt vastaa 1e-6 m^2/s. Yleisiä käytettyjä viitteitä ovat myös mPa·s (millipascalisekuntia) sekä ISO-öljyjen luokittelutunnuslaiset viskositeettiluokitukset.

Viskositeetti voidaan mitata erilaisilla viskosimetreillä. Rotatiiviset viskosimet mittaavat nesteen vastusta pyörivän rumpujen tai pään liikkeelle, kun taas kapseliviskometria ja putkiviskometria perustuvat virtausta mittaaviin periaatteisiin. Nesteet voivat olla Newtonian tai epäNewtonian. Newtonian nesteet säilyttävät viskositeettinsa riippumatta käytettävästä kuormituksesta, kun taas epäNewtonialaiset nesteet voivat jäykistyä tai ohentua suuremmalla tai pienemmällä kuormituksella.

Viskositeetilla on merkittävä käytännön vaikutus esimerkiksi nesteiden käsittelyyn, pumpattavuuteen, sekoitukseen ja lopputuotteen koostumukseen. Lämpötilan muutokset vaikuttavat usein suuresti viskositeettiin: useimmat nesteet ovat hieman juoksevampia kuumana ja paksuuntuvat viileänä. Viskositeettia ilmoitetaan usein lämpötilasta riippuvana, ja se on keskeinen ominaisuus esimerkiksi voiteluaineiden, maalien ja elintarvikkeiden laadun ja suorituskyvyn arvioinnissa.