Virtuaalilähdeyksikkö

Virtuaalilähdeyksikkö (VPU) on tietotekniikan käsite, joka kuvaa virtuaalista laitteistoa tai ohjelmistoa, joka simuloi fyysisen virtalähteen toimintaa. Se ei ole fyysinen komponentti, vaan se on osa virtualisointialustaa tai ohjelmistoympäristöä. VPU:n tarkoituksena on tarjota virtuaalisille koneille tai sovelluksille tarvittava energia tai resurssit, jotka muuten tulisi fyysisestä virtalähteestä.

Virtuaalilähdeyksikköjä käytetään usein virtualisoiduissa palvelinympäristöissä, pilvipalveluissa ja sulautetuissa järjestelmissä. Ne mahdollistavat virtuaalisten koneiden tai sovellusten eristämisen toisistaan ja fyysisestä laitteistosta, mikä parantaa turvallisuutta ja joustavuutta. VPU voi myös auttaa hallitsemaan ja optimoimaan resurssien käyttöä, varmistaen että jokainen virtuaalinen yksikkö saa tarvitsemansa tehon ilman ylikuormitusta tai puutetta.

Teknisesti VPU voi toteuttaa erilaisia toimintoja. Se voi rajata virtuaalikoneen suorituskykyä, simuloida virrankulutusta tai tarjota virtuaalisia tehonsäätöominaisuuksia. Sen avulla voidaan myös luoda monimutkaisempia virtuaalisia laitekokoonpanoja, jotka jäljittelevät fyysisiä virtalähteiden ominaisuuksia. VPU:n hyödyt liittyvät usein virtualisoinnin yleisiin etuihin, kuten resurssien tehokkaampaan käyttöön, hallittavuuteen ja kykyyn toteuttaa nopeasti ja joustavasti erilaisia IT-ratkaisuja. Se on olennainen osa modernia virtualisointitekniikkaa.