Virheenkorjauskykyinen

Virheenkorjauskykyinen on suomenkielinen adjektiivi, jota käytetään kuvaamaan järjestelmiä, prosesseja tai komponentteja, jotka pystyvät havaitsemaan ja korjaamaan virheitä. Tällainen kyky parantaa tiedon luotettavuutta sekä järjestelmän suorituskykyä vikasuhteissa ja epävarmuustilanteissa.

Tietotekniikassa virheenkorjauskykyisiä ratkaisuja ovat muun muassa virheenkorjauskoodit ja signaalin virheenkorjausmenetelmät. Esimerkiksi ECC-muistissa lisäkibitit mahdollistavat yhden virheen korjaamisen ja kaksinkertaisen virheen havaitsemisen. Tämä parantaa muistivirheisiin liittyvää luotettavuutta kriittisissä sovelluksissa. Tiedonsiirrossa käytetään forward error correction -tekniikoita, joiden avulla vastaanotin voi havaita ja korjata tietyn määrän virheitä ilman palautuskierrosta. Tunnettuja esimerkkejä ovat Reed-Solomon- ja LDPC-koodit.

Biologiassa virheenkorjauskykyisyys viittaa usein luonnollisiin replikaation ja korjausmekanismeihin, jotka vähentävät mutaatioita. DNA-polymeraasit voivat harjoittaa proofreading-aktiivisuutta, joka poistaa virheellisiä nukleotideja replikaation aikana. Lisäksi jälkikorjausjärjestelmät kuten mismatch repair korjaavat replikaation jälkeen syntyneitä virheitä. Näin solut pitävät perimänsä koossa ja välttelevät ei-toivottuja mutaatioita.

Rajoitteita on muun muassa virheiden määrä ja tyyppi sekä korjausprosessin kustannukset. Virheenkorjauskykyisyys on keskeinen käsite sekä teknologisissa että biologisissa järjestelmissä, ja sitä hyödynnetään laajasti tiedonluotettavuuden ja virheherkkyyden hallitsemiseksi.