Viikkotyöajasta

Viikkotyöajasta kertoo Suomen työlainsäädännössä työajan enimmäismäärän määrittämisestä viikon aikana. Se on keskeinen käsite työaikalainsäädännössä, joka säätelee työntekijän työskentelyaikaa. Yleensä viikkotyöaika on enintään 40 tuntia. Tämä enimmäismäärä voi kuitenkin vaihdella eri aloilla ja työehtosopimusten mukaisesti.

Työaikalaki määrittelee myös säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan. Säännöllinen työaika voi olla enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan sopia myös lyhyemmästä säännöllisestä työajasta. Työaikalaki sallii tietyissä tapauksissa myös liukuvan työajan, jolloin työntekijä voi itse säädellä työaikansa alkamis- ja päättymisaikaa tietyissä rajoissa.

Ylityö on työtä, jota tehdään säännöllisen työajan lisäksi. Ylityön tekemisestä on aina sovittava työntekijän kanssa, ja siitä maksetaan erillinen korvaus. Ylityötä saa tehdä vain rajoitetusti, jotta työntekijän terveys ja hyvinvointi eivät vaarannu. Levähdysajat, kuten vuorokausi- ja viikkolepo, ovat myös tärkeitä työntekijän jaksamisen kannalta ja ne on määritelty laissa. Viikkotyöajan noudattaminen on tärkeää sekä työntekijän oikeuksien että työnantajan velvollisuuksien kannalta.

---