Vetoprosessit

Vetoprosessit ovat tuotanto- ja toimitusketjuissa käytetty toimintamalli, jossa työn aloittaminen ja tuotannon säätäminen perustuvat todelliseen kysyntään ja seuraavien prosessien antamiin signaaleihin. Toisin kuin push-järjestelmät, joissa tuotteet valmistetaan ennusteiden perusteella ja varastoidaan, vetoprosessit tähtäävät pieniin varastoihin ja nopeaan reagointiin kysyntään.

Keskeisiä piirteitä ovat signaalijärjestelmät (esim. Kanban-kortit tai sähköiset signaalit) sekä työvaiheiden WIP-rajoitukset, joiden avulla tuotanto ja toimitus etenevät vain tarpeen mukaan. Vetoprosessit käyttävät decoupling-pisteitä, joissa yhden prosessin tuotos siirtyy seuraavalle vasta, kun tarvetta on. Näin tuotanto jossain määrin riippuu seuraavien vaiheitten kapasiteetista ja kysynnästä.

Hyödyt ja haasteet. Hyötynä ovat pienemmät varastot, lyhyemmät läpimenoajat, parempi sopeutuvuus kysynnän muutoksiin sekä vähemmän ylimääräistä tuotantoa. Haasteina ovat signaalien luotettavuus ja riski varastojen loppumisesta, jos kysyntäsignaalit epäonnistuvat. Lisäksi tarvitaan hyvää yhteistyötä koko ketjussa, prosessien standardointia sekä investointeja signaalijärjestelmiin ja henkilöstön koulutukseen.

Sovelluskohteita ovat valmistus, logistiikka ja vähittäiskauppa, sekä ohjelmistokehitys ja IT-palvelut, joissa Kanban-työkalut helpottavat näkyvyyttä ja työnkulun hallintaa. Käyttöönotto yleensä alkaa arvovirran kartoituksesta, decoupling-pisteiden määrittämisestä, signaalijärjestelmän otosta sekä WIP-rajoitusten asettamisesta ja mittareiden valinnasta.